AJANKOHTAISTA
Laatu on jatkuvan
kehityksen polku
MIA LINDSTRÖM
Toimitusjohtaja
Labquality Oy
Nuorena laatupäällikkönä matkustin
Kiinassa ja katselin kiiltäviä, kulta-
reunuksilla ja sineteillä varusteltuja
sertifikaatteja, joita näkyi tienvarsimainoksissa.
6 Moodi 1/2019
Varsin laatutietoinen
maa, ajattelin tuolloin naiivisti. Kokemus
kentältä osoitti, että laadusta ei aina ollut välttämättä
edes perustietoa, mutta standardeihin
kyllä vedottiin joka käänteessä.
Laatu ei synny kultareunuksilla. Laatu lähtee
halusta toimia hyvin. Laatustandardit tarjoavat
kehykset, mutta organisaatio itse on
vastuussa toiminnan ja laadun tason määrittämisestä
niiden sisällä. Me Labqualityssä
teemme yhteistyötä monien erilaisten organisaatioiden
kanssa. Kun asiakkaan tahtotilana
on halu kehittää toimintaansa kannattavasti ja
pitkäjänteisesti, asiakkaiden ja oman henkilöstön
hyvinvoinnin edistämiseksi, on organisaatiolla
onnistumisen avaimet käsissään.
Laatu ei myöskään ole kuluerä. Laaduttomuus
maksaa, ei laadun tekeminen. Parhaassa
tilanteessa laatujohtamisen positiiviset
tulosvaikutukset voidaan selkeästi todentaa
asiakastyytyväisyyden kasvuna, motivoituneena
henkilöstönä sekä etenkin tehostuneen
toiminnan myötä, jolla vaikutetaan sekä
pehmeisiin että koviin, numeerisiin suorituksiin.
Hyvän laatujohtamisen
myötä myös aktiivisesti
vältetään ja minimoidaan
laaduttomasta toiminnasta
aiheutuvia haittoja: potilas-
vahinkoja, palveluketjujen
katkeamista, henkilöstön
osaamisvajeiden muodostumista,
läpimenoaikojen
pidentymistä, päällekkäisyyksiä,
koordinoimatointa
toimintaa ja ylimääräisiä
kustannuksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa
määritetään nyt kovaa vauhtia palvelulupauksia
ja liiketoimintastrategioita muuttuvassa
soteympäristössä. Visiot, strategiat ja
lupaukset toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta
alkavat olla jo valmiina, mutta varsinaiseen
jalkautukseen liittyy edelleen haasteita.
Laatujohtaminen ja laadunhallinnan työkalut
antavat konkreettisen, operatiivisen työkalun
liiketoimintasuunnitelmien systemaattiselle
toteuttamiselle ja sitouttaa koko organisaation
samaan, yhteiseen, tehokkaaseen palvelutuotantoon,
jossa asiakas ja potilas ovat keskiössä.
Laatu on jatkuvan kehityksen polku. Laatutyötä
tekevät organisaatiot
tietävät hyvin, että laatu
on matka, jolla kohdataan
niin ylä- kuin alamäkiäkin.
Olosuhteet vaihtelevat
ja aina ei suksi luista
optimaalisesti. Pääasia on
kuitenkin pysyä liikkeessä
ja jatkaa matkaa jatkuvan
kehityksen polulla. Tarvittaessa
katsotaan karttaa ja
korjataan kompassin suuntimia.
Laatustandardit ovat
tässä avuksi, ne ohjaavat ja antavat menettelymalleja
eri tilanteisiin. Mahdollinen laatusertifikaatti
myös velvoittaa ja vaatii kehitystä.
Toiminnan sertifioinnilla halutaan usein viestiä
ulkoisesti yhteistyökumppaneille ja asiakkaille
organisaation tekemisen tahtotilasta,
mutta tärkeimpiä laadun työkalut ovat kuitenkin
aina organisaatiolle itselleen. Ilman koko
organisaation käyttämää yhtenäistä toimintamallia
ja suunnattua orientaatiota, asetetut
tavoitteet pysyvät kaukana, palvelulupaukset
eivät välttämättä täyty ja organisaation matkanteko
hidastuu.
Laatu on viime aikoina ollut esillä monissa
keskusteluissa. Joidenkin turhakkeeksi
nimeämä humpuuki, ”laatumappi hyllyssä”,
on saanut uusia, mielenkiintoisia sävyjä. Jos
laatutyössä mennään aina siitä, missä aita on
matalin ja täytetään vain minimivaatimukset,
ei synny laadukasta palvelua. Me Labqualityssä
haluamme aktiivisesti tukea laadusta
käytävää keskustelua ja tuoda esiin hyvän laatutyön,
laadunhallinnan ja etenkin laatujohtamisen
vaikutuksia onnistumisen edellytyksien
luomisessa ja muutoksen hallinnassa. Meillä
on pitkä historia laatuorganisaationa ja vahvaa
näkemystä laatujohtamisen positiivista vaikutuksista.
Laadulla on väliä!
KUVA: JEFUNNE GIMPEL
Laaduttomuus
maksaa,
ei laadun
tekeminen.