ILMASTONMUUTOS
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
vesivälitteisiin infektioriskeihin
14 Moodi 1/2019
TARJA PITKÄNEN
erikoistutkija, dosentti, FT.
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos, asiantuntijamikrobiologiayksikkö
PÄIVI MERILÄINEN
tutkija, FT. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos, ympäristöterveysyksikkö
JAANA KUSNETSOV
erikoistutkija, FT. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos, asiantuntijamikrobiologiayksikkö
Lämpenevä ilmasto lämmittää myös
vettä eri muodoissaan ja ilmaston
muuttuessa vesivarojen kuormitustilanteiden
ennustetaan muuttuvan.
Ympäristön mikrobien kasvuolosuhteiden
kannalta sen suotuisampaa on, mitä
lämpimämpää ja ravinteikkaampaa niitä
ympäröivä vesi on. Olipa vesiympäristö sitten
luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen,
kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä,
josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet
ovat todennäköisesti jatkossa entistä
useammin otolliset mikrobikasvulle.
Vesiympäristön muutokset
ilmaston lämmetessä
Maapallon keskimääräisen pintalämpötilan
arvioidaan nousevan 1–4 °C vuoteen 2100
mennessä (Pachauri 2014). Muutos ei ole
samanlainen kaikissa maailman kolkissa. Suomessa
ilmaston arvioidaan lämpenevän vuosisadan
loppuun mennessä kahdesta kuuteen
astetta (Jylhä ym. 2009). Maailman keskilämpötilan
nousu tarkoittaa paitsi ilman ja maaperän,
myös meriveden, makean veden varantojen
(pinta- ja pohjavedet) ja erilaisten rakennettujen
vesijärjestelmien veden lämpötilan
nousua. Meriveden pintalämpötila on noussut
merkittävästi 1900-luvun alkupuolelta saakka
(Kuva 1). Arvioiden mukaan Suomen vesistöjen
pintalämpötila tulee nousemaan 1-2 astetta
vuoteen 2050 mennessä, eniten Etelä-Suomessa
(Korhonen 2002).
Ilmastonmuutoksen vuoksi sään ääri-ilmiöiden
kuten myrskyjen, rankkasateiden, tulvien
sekä kuumuus- ja kuivuuskausien esiintymistiheyden,
keston ja voimakkuuden ennustetaan
lisääntyvän (Pachauri 2014). Vaikka ilmastonmuutokseen
liittyvien sään ääri-ilmiöiden
on ennustettu olevan Suomessa lievempiä kuin
monissa Etelä-Euroopan maissa, on vesistöihin
ja vesihuoltoon kohdistuvat sää- ja ilmastoriskit
huomioitava jatkossa entistä tarkemmin.
On arvioitu, että ongelmatilanteet tulevat
yleistymään; esimerkiksi myrskyt ja tykkylumi
saattavat aiheuttaa ongelmia sähkönjakelussa,
mikä taas voi aiheuttaa ongelmia vesilaitosten
ja vedenjakelun toiminnassa.
Suomessa sademäärän arvioidaan lisääntyvän
vuosisadan loppuun mennessä kesällä 0–20 % ja
talvella 10–40 % (Jylhä ym. 2009). Lisääntynyt
sadanta lisää vesistöjen kuormitusta huuhtoen
veteen enemmän ravinteita, taudinaiheuttajamikrobeja
ja haitallisia aineita. Kevät- ja syyssateiden
yhteydessä lisääntyvät tulvat heikentävät
myös raakavesien laatua huuhtoen maatalouden
ja urbaanien alueiden mikrobikuormaa
suoraan vesistöihin. Toisaalta kuivuuskaudet
voivat vaikuttaa haitallisesti vesien käyttökelpoisuuteen
ja veden saatavuuteen. Kuivien
kesien aikana sekä pinta- että pohjavesien laatu
voi heikentyä ja veden määrän väheneminen
aiheuttaa ongelmia vesihuollossa.
Vesien virkistyskäytön infektioriskit
Uimarantavesien mikrobiologinen laatu täyttää
laatuvaatimukset silloin, kun suolistoperäisten
indikaattoribakteerien määrä ei ylitä asetettuja
raja-arvoja. Jätevesipäästöistä ja eläinten
jätöksistä peräisin olevien ulostemikrobien
lisäksi uimarannoilla seurataan sinibakteerien
massaesiintymiä (ns. sinileväkukinnat), joita voi
syntyä uimaveden lämpötila-, ravinne- ja tuuliolosuhteiden
ollessa suotuisat. Sinilevää sisältävään
veteen pitää suhtautua aina siten, että se
voi aiheuttaa terveyshaittaa. Mahdolliset levämyrkyt
säilyvät vedessä muutaman päivän vielä
näkyvän leväesiintymän jälkeen.
Ilmastonmuutoksen myötä veden virkistyskäyttäjien
terveysriskit saattavat lisääntyä.
Tästä osoituksena ovat hellekesien 2014
ja 2018 uimarantavesien laatuun liittyneet
ongelmat. Viime kesän helleaallon aikana
etenkin Suomen rannikon uimarannoilla
esiintyi keskimääräistä enemmän sinilevää, ja
uimarantoja jouduttiin sulkemaan. Vuonna
2014 hellekesän aikana sen sijaan lisääntyivät
norovirusten aiheuttamat infektiot. Tällöin
tungos toi uimarannoille noroviruksia,
sillä infektiot olivat yhdistettävissä uimarantojen
suuriin kävijämääriin, uimiseen käytettyyn
aikaan ja saniteettitilojen epäsiisteyteen
(Kauppinen ym. 2017).
Helleaallot ovat tuoneet mukanaan Suomen
uimarannoille myös aivan uuden mikrobiologisen
uhan, kun Suomessa havaittiin
Vibrio -sukuun kuuluvien bakteerien aiheuttamia
infektioita (THL 2018). Vibriot voivat
lisääntyä voimakkaasti lämpimissä murtovesissä
suotuisissa olosuhteissa. Lämpenevän
ilmaston myötä vastaavia kesiä on odotettavissa
entistä useammin, mikä lisää uimavesivälitteisten
Vibrio-infektioiden riskiä myös jatkossa.
Itämeren rannikkovedessä esiintyviä Vibrio
-suvun bakteereita ovat V. cholerae (ei-toksigeeniset
kannat), V. vulnificus, V. parahaemolyticus ja
V. alganolyticus, joista vain V. cholerae on ilmoitettava
tartuntatauti Suomessa. Tietoja muiden
vibriolajien esiintymisestä uimavedessä sen
paremmin kuin niiden aiheuttamista vibriooseista
ei Suomessa juurikaan ole.
Uimavesivälitteisissä vibriotartunnoissa kyse
ei ole kolerasta, vaan tartunnat ovat tavallisimmin
haavaumien kautta saatuja ihoinfektioita.
Bakteerit voivat aiheuttaa uimareille myös
ulkokorvan tulehduksia, sekä nieltynä lieväoireisen
vatsataudin. Vibrioiden aiheuttamat
merivesivälitteiset infektiot voivat olla vaaraksi
erityisesti niille henkilöille, joilla kehon puolustuskyky
on alentunut sairauden tai pitkäaikaisen
lääkityksen vuoksi. Näiden henkilöiden
tulisikin kesäisin varoa Itämeressä uimista, jos
heillä on ihorikkoja tai muita haavaumia. Jos
bakteeri pääsee verenkiertoon, pitkäaikaissairaat
tai vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt
voivat saada vakavan yleisinfektion. Euroopan
tautikeskus (ECDC) seuraa kesäisin Itämeren
ympäristöolosuhteiden suotuisuutta vibrioiden
kasvulle ja julkaisee tilanteesta viikoittain
raportin, jota myös THL seuraa (THL, 2018).
Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat
yleisten uimarantojen veden laatua. Uimarannalla
kannattaa seurata ilmoitustaulua ja mahdollisia
varoituskylttejä.
Vesijärjestelmien legionellakasvu
Legionella on malliesimerkki veden lämpö-
tilan noususta hyötyvistä ympäristöbakteereista