1/2019 Moodi 19
YLEISTÄ
Helsinki Hospital
– laatusertifikaatti on tärkeä osa yrityksen kehityskaarta
TEKSTI: NANNA SHEMEIKKA
Labquality myönsi joulukuussa 2018
Suomen ensimmäisen 15224-laatusertifikaatin
Helsinki Hospital
Oy:lle. Viralliselta nimeltä SFS-EN
15224:2016 -laatustandardi on kehitetty
nimenomaan terveydenhuollon organisaatioiden
toiminnan arvioimiseen. Se sisältää
kaikki ISO 9001 johtamisjärjestelmän elementit,
mutta pureutuu syvällisesti myös hoitotyön
prosesseihin.
Helsinki Hospital on vuonna 2014 perustettu,
suomalaisomisteinen yksityissairaala ja
lääkärikeskus, jonka toiminnan pääpaino on
kirurgiassa. Helsinki Hospitalin toiminta-ajatuksen
ydin on se, että potilas saa kaikki palvelut
yhdessä ja samassa paikassa. Kaikki lähtee
potilaasta, jonka hoitopolku toteutuu saman
katon alla. Tämän vuoksi tehdyn työn laatu ja
toiminnan mittaaminen ovat olleet keskiössä
alusta alkaen.
Vuotta ennen sertifikaatin myöntämistä
Helsinki Hospitalissa asetettiin tavoitteeksi
saada toiminnalle laatusertifikaatti. Ei itse sertifikaatin
vaan oman toiminnan kehittämisen
takia. ”Terveydenhuollon johtamisjärjestelmä
toimii koko yhtiön toiminnanohjausjärjestelmänä,
ja sen avulla kehitämme toimintojamme
ja saamme toiminnan jatkuvan parantaminen
näkyväksi”, toteaa Helsinki Hospitalin toimitusjohtaja
Meeri Muikku. Sertifikaatti on osoitus
siitä, että Helsinki Hospitalin toiminta täyttää
edellä mainitun laatujärjestelmän vaatimukset.
”Ylipäänsä laatusertifikaatti on virallinen
tunnustus tekemästämme työstä. Laatu ja sen
kehittäminen on nivottu osaksi yrityksemme
strategiaa ja kilpailukykyä”, Meeri sanoo.
Yhteinen arjen työväline
Jotta laatujärjestelmä voi jalkautua strategiselta
tasolta koko organisaation jokapäiväistä
työtä tukevaksi toimintamalliksi, vaatii se niin
osaavaa laatujohtamista kuin koko työyhteisön
sitoutumista. Helsinki Hospitalissa tämä
oli alusta asti itsestään selvää. ”Kun lähdimme
tekemään 15224:n mukaista laatutyötä, otimme
alusta alkaen mukaan koko henkilöstömme.
Olemme yhdessä pohtineet toimintatapojamme
ja kehittäneet prosesseja”, sanoo palvelupäällikkö
Maarit Koivula. Hänen mukaansa
nyt koko organisaation toimintaa on muutettu
laatutyön myötä.
Aluksi jouduttiin miettimään, mitä standardi
toiminnalta vaatii ja miten omat olemassa olevat
prosessit suhteutuvat näihin vaatimuksiin.
Kokeneen laatuihmisenkin 15224 pääsi yllättämään:
”Minulle ISO 9001 on todella tuttu,
mutta täytyy sanoa, että 15224 yllätti sillä,
miten yksityiskohtiin se menee myös hoitoprosessien
osalta”, naurahtaa Maarit. Yhdessä henkilökunnan
kanssa näitä prosesseja perattiin ja
keskusteltiin auki. Herättiin analysoimaan ja
pohtimaan, sekä hyödyntämään jo olemassa
olevaa dataa.
Se, että koko henkilökunta oli tiiviisti
mukana toiminnan arvioimisessa ja kehittämisessä,
kasvatti henkilöstölle Maaritin mukaan
ymmärrystä jokaisen työntekijän roolia potilaan
hoitopolilla. ”Meillä selvästi ns. eri kerrosten eli
leikkaussalin ja vuodeosaston välinen ymmärrys
parani. Nyt koko henkilöstö on paremmin
tietoinen siitä, mitä toiset tekevät. Kokonaiskuva
toiminnastamme ja jokaisen ammattiryhmän
vastuista on paljon selkeämpi ja tiimit tietävät
mitä toiset tekevät. Näin olemme saaneet
kehitettyä sairaalan sisäistä hoitopolkua”, sanoo
Maarit.
Toki toiminnan kehittämiseen liittyy aina
haasteitakin. Meistä jokainen varmasti ensisijaisesti
ajattelee, että omat työtapamme ovat ne
parhaimmat ja tehokkaimmat. Muutos ei aina
ole mieluisaa, ja meillä kaikilla on luontaiset
tapamme reagoida muutoksiin. Miten Helsinki
Hospitalissa koettiin laatutyön tuomat, koko
henkilökuntaa ja toimintaa koskevat muutokset?
”Kyllähän meilläkin muutosvastarintaa
ilmeni, ja monesti jouduimme keskustelemaan
siitä, miksi aina ennenkin hyvin toiminutta
mallia pitäisi muuttaa”, toteavat Meeri ja Maarit
yhdessä. Aina ei myöskään nähty kirkkaana
laatujärjestelmän tuomien muutosten tavoitteita.
Näistä kuitenkin selvittiin nimenomaan
avoimuudella ja yhdessä tekemisellä. ”Kyllä me
aina saimme yhdessä kirkastettua sen, miksi
kannattaa tehdä uudella tavalla”, sanoo Meeri ja
jatkaa: ”Yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun
toiminnankehittämisen hyödyt alkoivat konkretisoitua,
olimme kaikki samaa mieltä muutoksen
kannattavuudesta. Prosessi kasvatti ja
opetti meitä”.
Näistä asioista myös keskustellaan paljon
henkilöstön kanssa. Viikoittaisissa tiimipalavereissa
laatuasiat ovat aina esillä, ja henkilöstön
havaintoja ja ideoita käsitellään yhdessä. Näin
laatutyöstä on tullut kaikkien arkinen työväline,
jota on helppo hyödyntää kaikkiin toimialueisiin.
Myös uusien työntekijöiden suunnalta on
tullut jo kiitosta laatujärjestelmän tuomasta selkeydestä.
”Perehdyttämisprosessi on helpompaa
ja tasalaatuista, kun meillä on selkeät prosessit,
vastuut ja toimintamallit”, sanoo Maarit.
Tavoitteet mitattavissa jo nyt
”Tavoitteenamme oli laatutyön kautta kehittää
organisaation sisäistä yhteistyötä, parantaa toimintamme
laatua ja tehokkuutta sekä selkeyttää
kaikkinensa prosessejamme”, toteaa Maarit.
”Nämä kaikki tavoitteet mielsimme itse osaksi
yrityksen kehityskaarta, suuntaa mihin halusimme
mennä”, lisää Meeri. Miten näitä tavoitteita
voisi arvioida nyt, kun sertifikaatin saamisesta
on kulunut muutama kuukausi?
”Olemme saavuttaneet kyllä kaikki etukäteistavoitteemme
ja vielä enemmän”, toteaa
Meeri Muikku. Sisäisen yhteystyön sujuvuus
on parantunut huomattavasti juuri vastuita selkeyttämällä.
Vastuiden selkeys on lisännyt myös
luottamusta työyhteisössä. ”Jokainen tietää mitä
itse pitää tehdä ja mitä toinen tekee, siitä syntyy
tehoa ja luottamusta”. Myös yhdessä tekemisen
ja osallistumisen merkitystä työhyvinvoinnin
ja yleisen ilmapiirin kannalta ei voi väheksyä.
Kaikki ovat aidosti ylpeitä tehdystä työstä.
Tehokkuutta ja kustannussäästöjä on saatu
jo nyt mitattua euroina. ”Esimerkiksi hankintaprosessien
kehittämisellä on saavutettu jo nyt
liiketoiminnallista hyötyä säästöin. Samoin roolien
ja vastuiden selkeyttämisellä olemme saaneet
tehostettua toimintaa, poistettua tuplasti
tekemistä ja esimerkiksi työvuorosuunnittelu
on parantunut, minkä kautta olemme voineet
vähentää sijaisten käyttöä”, toteaa Meeri
Muikku.
Toki muitakin tehokkuuden mittareita on.
”Se, että laatujärjestelmä ”pakottaa” miettimään
kaikki mittarit tarkasti ja uudelleen, vie omaa
ajatteluamme entistä analyyttisempaan suuntaan.
Paljon on porukalla mietitty, millaisia ovat
juuri meidän mittarit”, kertoo Maarit Koivula.
Hoitoprosessien mittaristoa on mietitty Helsinki
Hospitalissa uusiksi. ”On paljon helpompi
konkretisoida oma tekeminen, kun sitä katsoo
laatujärjestelmän kautta. Tässä 15224 vie kyllä
todella pintaa syvemmälle”.
Työ laatujärjestelmän kanssa jatkuu Helsinki
Hospitalissa. ”Olemme nyt saaneet toimintamallin
hyvin käyttöömme ja sisäistäneet
sen mukaiset prosessit”, sanoo Maarit. Vaikka
auditointiprosessi oli raskas ja jännittävä, se
nähtiin Helsinki Hospitalissa hienona mahdollisuutena.
”Totta kai sertifikaatti on osoitus
siitä, että teemme jo asioita laadukkaasti, mutta
auditoinnista nousi esille myös konkreettisia
asioita, joita voimme taas lähteä kehittämään”,
hän sanoo. ”Sertifikaattihan on paljon muuta
kuin plakaatti. Se ei ole projekti, joka tehdään
ja läpäistään, vaan se on jatkuvaa työtä oman
toiminnan laadunkehittämisessä”, täsmentää
Meeri ja korostaa, että tästä edespäin toimintamallien
jalkauttaminen on entistä helpompaa
myös uusiin hoitoprosesseihin ja -ketjuihin.
”Laatutyön tekeminen meillä jatkuu”, he toteavat
molemmat tyytyväisenä ja lisäävät, että laatusertifikaatti
ja laatutyö on osa nykypäivää terveydenhuollon
alalla. ”Kyllä se on myös kilpailuvaltti
ja osa työnantajakuvaa. Toki voisimme
vain sanoa, että meillä on parhaat kirurgit ja
paras hoitohenkilökunta, mutta nyt olemme
todentaneet, myös itsellemme, että meillä tehdään
oikeasti laatua.”