Maailmalla on nähty dramaattisia esimerkkejä
niveljalkaisvälitteisten virusten leviämisestä
uusille alueille, jolloin seurauksena voi olla
valtava virusepidemia. Näin kävi zika-
viruksen rantauduttua USA:an. Vuosien
2014-2016 aikana zikavirus levisi räjähdysmäisesti
Etelä- ja Väli-Amerikan Aedes-hyttyspopulaatioiden
12 Moodi 1/2019
välityksellä ja tämän seurauksena
miljoonat ihmiset sairastuivat zikavirusinfektioon.
Zikavirus aiheuttaa useimmiten
vähäoireisen kuumetaudin. Joskus tauti
voi kuitenkin johtaa äkilliseen halvausoireyhtymään
(Guillain-Barrén -syndrooma) tai
jopa kuolemaan. Zikavirusinfektion suurin
ongelma on raskaudenaikaisen infektion johtaminen
sikiön vakavaan keskushermoston
kehityshäiriöön ja pienipäisyyteen. Raskaudenaikainen
zikavirusinfektio on liitetty epidemian
aikana yli 10000 mikrokefaliatapaukseen
Amerikoissa. Suomessa on tähän päivään
mennessä todettu yhteensä kymmenen matkailijoiden
tuomaa zikavirusinfektiota.
Samanlaisen Amerikan valloituksen teki jo
ennen zikavirusta pari vuotta aiemmin saman
tyyppisesti leviävä chikungunyavirus, sekä
Länsi-Niilin virus, joka rantautui vuonna 1999
Pohjois-Amerikan itärannikolle. Länsi-Niilin
virus levisi pääasiassa linnuissa ruokailevien
Culex-suvun hyttysten välityksellä kolmessa
vuodessa Pohjois-Amerikan yli länsirannikolle
asti ja siitä tuli kotoperäinen virus Pohjois
Amerikassa. Suurin osa infektoituneista
ihmisistä ei saa oireita, osalla ilmenee flunssan
kaltaisia oireita ja ihottumaa sekä pahoinvointia,
ja noin prosentti saa aivotulehduksen
joka osalla voi johtaa kuolemaan. Afrikkalaista
alkuperää oleva Länsi-Niilin virus on
ollut Euroopassa kotoperäinen jo pitkään, ja
sitä esiintyy eteläisellä ja itäisellä painotuksella.
Viime vuonna Euroopassa esiintyi tähän
asti laajin Länsi-Niilin viruksen aiheuttama
epidemia: yhteensä noin 2000 tautitapausta
joista noin 180 kuolemaan johtaneita. Vakavia
tautitapauksia tavataan etenkin iäkkäissä
ihmisissä, sekä alentuneen immuniteetin potilailla.
Euroopassa Länsi-Niilin virusta levittävät
pääasiassa Culex-suvun hyttyset. Toinen,
Länsi-Niilin virukselle läheistä sukua oleva
virus on niin ikään afrikkalaista alkuperää
oleva Usutu-virus. Tämä virus havaittiin ensi
kertaa Afrikan ulkopuolella Itävallassa vuonna
2001, jonne se oletettavasti saapui muuttolintujen
mukana. Usutu-virus tappaa joitain villilintulajeja,
varsinkin mustarastaita, mutta voi
infektoida myös ihmisen. Vakavat tautitapaukset
ovat harvinaisia, mutta Usutu-viruksen
nopea leviäminen ja yleistyminen Euroopassa
ovat aiheuttaneet huolta tämän viruksen
potentiaalista ihmisen taudinaiheuttajana, varsinkin
kun virusta on löytynyt myös verenluovuttajilta.
Denguevirus aiheuttaa WHO:n arvion
mukaan maailmalla vuosittain 96 miljoonaa
tautitapausta. Denguevirusta levittävät Aedes
aegypti ja Aedes albopictus hyttyslajit. Dengueviruksen
ensimmäinen
infektio aiheuttaa ikävän
ihottuma-kuumetaudin,
mutta uusi infektio toisella
denguevirustyypillä
voi johtaa verenvuotokuumeeseen
tai hengenvaaralliseen
shokkitilaan. Suomessa
denguevirusinfektio
on matkailijoiden kotiin
tuoma tauti, vuonna 2018
diagnosoitiin 56 tapausta.
Viime vuosiin asti Euroopassa
tavatut denguevirusinfektiot
olivat myös
matkailijoiden mukanaan
tuomia, mutta tilanne on
alkanut muuttua. Vuosina
2012–2013 Madeiralla oli
kotoperäinen denguevirusepidemia
ja vuodesta
2010 kotoperäisiä denguevirusinfektioita
on havaittu
On hyvin
todennäköistä, että
viime vuosina etenkin
kesäkuun sateet ja
heinäkuun poikkeavat
lämpötilat ovat edes-
auttaneet mm. Länsi-
Niilin-viruksen
leviämistä
ja esiintymistä
Euroopassa.
Välimeren alueella, mm. Kroatiassa, Ranskassa,
(viime vuonna erityisesti) Espanjassa. Myös
toinen kuumetautia aiheuttava hyttysten levittämä
virus, alfaviruksiin lukeutuva chikungunyavirus,
on aiheuttanut vuodesta 2007 kotoperäisiä
tautitapauksia Euroopassa, pääasiassa
Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa.
Voivatko uudet uhkaavat
arbovirustaudit levitä myös
Suomeen?
Muualla esiintyviä arbovirusinfektioita tulee
Suomeen vuosittain matkailijoiden mukana.
Euroopassa on ollut paikallisia tautiryppäitä,
jotka ovat saaneet alkunsa viruksella infektoituneesta
matkailijasta alueilla, joilla näille
viruksille sopivia vektorihyttyslajeja on esiintynyt,
mutta laajamittaisiksi epidemioiksi
asti ne eivät ole yltyneet. Ilmaston lämpeneminen
todennäköisimmin edesauttaa Euroopassa
jo esiintyvien, arboviruksia kantavien ja
niitä tehokkaasti levittävien, niveljalkaislajien
rantautumista Suomeen. Suuremman epidemian
aikaan saamiseksi näitä tulokasvektorilajeja
tulisi esiintyä runsaasti, tai uusien arbovirusten
tulisi infektoida paikallisia vektorilajeja
ja pystyä leviämään niiden avulla. Avainkysymys
onkin, pystyvätkö Suomessa tavattavat
hyttyslajit levittämään maailmalta mahdollisesti
tulevia, Suomessa uusia, hyttysvälitteisiä
viruksia?
Ihmisen toiminnan lisäksi viruksen siirtymän
paikasta toiseen voi mahdollistaa myös
villieläinten muuttoliike. Suomen kesäiseen
linnustoon kuuluu runsaasti
muuttolintuja jotka
talvehtivat ja pysähtyvät
muuttonsa aikana Euroopassa
ja Afrikassa alueilla
joilla esiintyy mm. Länsi
Niilin virusta. Länsi-
Niilin viruksen elinkierto
on saman tyyppinen kuin
Sindbis-viruksen, ja se
tapahtuu hyttysten ja lintujen
välillä. Suomessa
esiintyy noin 40 hyttyslajia,
mukaan lukien Aedes-
ja Culex-sukujen hyttysiä
joista muualla maailmassa
Länsi-Niilin virusta
on löytynyt. Siihen, pystyykö
hyttynen toimimaan
viruksen tehokkaana välittäjän
vaikuttaa moni asia.
Tärkein näistä vaikuttavista
tekijöistä on viruksen
kyky infektoida hyttysisäntä niin tehokkaasti,
että virusta erittyy hyttysen sylkeen, jolloin
hyttysen ruokailun aikana uusi isäntäeläin
tai ihminen voi saada virustartunnan. Lisäksi
tehokkaaseen viruksen välitykseen vaikuttaa
vektorin tiheys ihmiseen nähden (vektorin
lisääntymissyklin nopeus ja tehokkuus), ruokailun
tiheys ihmisessä (vaihtelee hyttyslajeilla
ja riippuu ympäristötekijöistä), viruksen kyky
monistua vektorissa (vektorin puolustusjärjestelmien
vaikutus virukseen) ja vektorin elinkaari
vs. viruksen transmissioon tarvittava aika
(ehtiikö virusta erittyä hyttysen sylkeen ennen
kuin hyttynen kuolee).
Suomessa tunnetusti esiintyvien hyttyslajien
joukossa ei ole dengue-, zika- tai chikungunyaviruksen
pääasiallisia vektorilajeja.
Mutta toisin kuin näiden virusten osalta
joiden pääasiallinen vektorikirjo on suppea,
Länsi-Niilin virus on liitetty hyvin moninaisiin
vektorilajeihin. Näistä merkittävimpänä
Euroopassa on pidetty Culex pipiens -lajia, jota
tavataan Suomessakin. Kokeellisesti on osoitettu,
että eri puolilta Eurooppaa kerätyt Culex
pipiens -hyttyset eivät tartuttaneet Länsi-Niilin
virusta samalla tehokkuudella, ja etenkin
pohjoisten hyttyspopulaatioiden tehokkuus
oli huonompi kuin eteläisten. Suomalais-