Laboratoriohoitaja Tuire Nikkanen syöttää virtsanäytteitä automaattiin.
aikana. Tulevaisuudessa näytöllä maljalle tehdyt
merkinnät siirtyvät automaattisesti tietojärjestelmään,
eikä tietoja tarvitse enää siirtää
käsin.
Tekoäly voi auttaa ammattilaista
Tulevaisuudessa myös tulosten tulkinta voi
tapahtua osittain automaattisesti.
Jo nyt olisi mahdollista ottaa käyttöön
ohjelmisto, joka luokittelee virtsanäytteet selvästi
positiivisiin, selvästi negatiivisiin sekä
epäselviin tapauksiin, jotka vaativat ihmisen
tulkintaa.
Myös MRSA-seulontoihin on tulossa
ohjelma, joka poimii automaattisesti pois
negatiiviset tulokset. Ihmisen tulee sen jälkeen
vain hyväksyä ja lähettää nämä tulokset eteenpäin.
- Robotiikasta ja työtä helpottavista tekoälysovelluksista
huolimatta tämä on edelleen
varsin perinteistä kliinistä bakteriologiaa: viljelymaljalla
kasvaa kaikenlaista ja ammattilaisten
tehtävä on tutkia ja tulkita, mikä kasvusta
todennäköisesti liittyy potilaan oireisiin
ja mikä ei, Rantakokko-Jalava summaa.
1/2019 Moodi 21
Kaisu Rantakokko-Jalavan mukaan automaatio parantaa bakteeriviljelyn
toistettavuutta ja laatua.
- Jos maljasta tarvitaan jatkotutkimuksia,
se tilataan inkubaattorilta työpisteelle.
Kuvat säilyvät järjestelmässä kaksi viikkoa, joiden
aikana niihin voidaan tarvittaessa palata,
Rantakokko-Jalava kertoo.
Kun toistuvia, rutiininomaisia
työvaiheita saadaan
siirrettyä roboteille,
laboratorion ammattilaiset
voivat keskittyä näytteiden
tulkitsemiseen. Vielä automaatin
käyttöönotto ei ole
Tulevaisuudessa
myös tulosten tulkinta
voi tapahtua osittain
automaattisesti.
säästänyt työaikaa, mutta
niin toivotaan käyvän tulevaisuudessa.
Rantakokko-Jalavan
mukaan laite parantaa myös työn ergonomiaa.
- Esimerkiksi näytteiden viljely laminaarikaapissa
käy aika lailla hartioiden päälle. Viljelyautomaatin
avulla voidaan vähentää tätä
rasitusta, hän huomauttaa.
Odotettua isompi ponnistus
Kaisu Rantakokko-Jalava myöntää, että bakteeriviljelyautomaatin
käyttöönotto on osoittautunut
odotettuakin isommaksi hankkeeksi.
Eniten tekemistä on ollut uusien työtapojen
hakemisessa. Aina, kun automaatille on
viety uusi näytetyyppi, osaston vakiintunut
työjärjestys ja työpistejako ovat muuttuneet.
Myös tutkimusten validointi
laitteelle ja kuvausasetusten
säätäminen sopiviksi
ovat teettäneet paljon
työtä.
- Onneksi meillä on
ollut todella motivoitunut
ja aktiivinen pääkäyttäjäryhmä,
Rantakokko-
Jalava kiittelee.
Ensimmäiset potilasnäytteet
saatiin laitteelle
kesän jälkeen. Nyt automaatilla käsitellään
arkisin kolme suurinta näyteryhmää, eli virtsa-,
nielu- ja MRSA-näytteet.
Myöhemmin laitteella on tarkoitus käsitellä
muitakin näytetyyppejä, kuten vankomysiinille
resistentit enterokokit eli VRE:t. Sitä
ennen henkilökuntaa pitää kuitenkin kouluttaa
lisää laitteen käyttöön.
Toinen isompi ponnistus on laitteen liittäminen
uuteen laboratoriotietojärjestelmään,
joka on tarkoitus ottaa käyttöön kevään
Laboratoriohoitaja Sari Rosenberg tarkastelee
virtsanäytteen herkkyysmäärityksiä tietokoneella.
Tuire Nikkanen lisää antibiootteja herkkyysmaljoille.
Taustalla näkyvät automaattiset inkubaattorit.
Robotit ja tekoälysovellukset helpottavat työtä,
mutta eivät korvaa laboratorion ammattilaisia.