ILMASTONMUUTOS
Arbovirusuhkat
muuttuvassa ympäristössä
LAURA KAKKOLA
Virusopin dosentti, Turun yliopisto
EILI HUHTAMO
Dosentti, Helsingin yliopisto
OLLI VAPALAHTI
Zoonoosivirologian professori, Helsingin yliopisto
Globalisaatio ja ympäristönmuutokset,
etenkin ilmastonmuutos, vaikuttavat
niveljalkaisten ja niiden kantamien
virusten esiintyvyyteen. Minkälaisia
viruksiin liittyviä uhkia tämä muuttuva
ympäristö mahdollisesti tuo Suomelle?
Arbovirukset
Arbovirukset (engl. arthropod-borne, niveljalkaisvälitteiset
virukset) ovat laaja joukko taksonomisesti
eri heimoihin kuuluvia viruksia.
Merkittäviä arbovirusten levittäjiä ovat hyttyset,
polttiaiset, hietakärpäset sekä punkit
(puutiaiset). Yhteistä arboviruksille on elinkierto,
jossa virus tarttuu selkärankaisesta isäntäeläimestä
toiseen verta imevän niveljalkaisen
vektorin välityksellä. Arbovirukset lisääntyvät
sekä niveljalkaisvektorissa että isäntäeläimessä.
Arbovirusten elinkierrot voivat olla monimutkaisia,
koska niihin liittyvät sekä vektorilajien
että isäntäeläinten ominaisuudet ja käytettävyys
viruskiertoon. Ihmisen infektoiminen on
arbovirukselle tavallisesti elinkierron kannalta
hyödytön umpikuja. Tosin poikkeuksen tekevät
eräät globaalisti tärkeitä tauteja aiheuttavat
arbovirukset, etenkin dengue-, zika-, chikungunya
ja keltakuumevirukset, jotka kykenevät
leviämään ja säilymään ihminen-hyttynen-ihminen
tartuntaketjuissa ilman muita isäntäeläimiä.
Arbovirusten ihmiselle aiheuttama
tautikirjo on laaja ja siihen lukeutuu nivelkipuja,
ihottumaa, keskushermostoinfektioita ja
verenvuotokuumeita aina lievästä kuumetaudista
tappavaan infektioon.
Suomessa esiintyy kotoperäisinä arboviruksina
sekä puutiais- että hyttysvälitteisiä viruksia.
Puutiaisaivokuumevirus (engl. tick-borne
encephalitis virus, TBE-virus) leviää puutiaisten
välityksellä ja voi aiheuttaa ihmisissä vakavan
keskushermostoinfektion. Hyttyset puolestaan
levittävät Sindbis-virusta, joka aiheuttaa
pogostantautia. Se on loppukesällä ilmaantuva
ihottumainen kuume, johon liittyvät
10 Moodi 1/2019
nivelvaivat voivat joskus pitkittyä. Suomessa
esiintyy yleisesti myös huonommin tunnettuja
hyttysvälitteisiä Inkoo- ja Chatanga-ortobunyaviruksia,
jotka liittyvät satunnaisesti vakaviin
neurologisiin oireisiin, erityisesti lapsipotilailla.
Ilmastonmuutoksen
vaikutus arboviruksiin
Vektorivälitteiset taudit ovat infektiotaudeista
herkimpiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Ilmastonmuutos vaikuttaa ympäristötekijöihin,
kuten lämpötilaan ja sadeveden määrään.
Ihmisen lämpötila on aina (paitsi kuumeessa)
n. 37°C , mutta niveljalkaisen lämpötila on
sama kuin sen ympäristön. Hyttysen muut
elämänvaiheet aikuista lukuun ottamatta puolestaan
tapahtuvat vedessä ja tarvitsevat seisovaa
vettä. Näin ympäristötekijöiden muutokset
vaikuttavat suoraan arbovirusten niveljalkaisvektoreihin
ja siten myös arbovirusten kiertoon
ja esiintyvyyteen.
Lämpötila vaikuttaa myös viruksen replikaationopeuteen
ja arbovirusten kykyyn tarttua
vektorista selkärankaisisäntään. Hyttysvektorin
kohdalla suosiollinen mikroilmasto
lyhentää munimisaikaa sekä hyttysvälitteisen
viruksen lisääntymisaikaa johtaen suurempaan
määrään hyttysiä jotka voivat nopeammin
tulla virusta levittäviksi. Keski-Eurooppaan
KUVA: SHUTTERSTOCK
levinnyt, invasiivinen Aasialaista alkuperää
oleva Aedes japonicus japonicus –hyttyslaji pystytään
koeoloissa infektoimaan zikaviruksella
21-27°C lämpötiloissa, mutta hyttynen pystyi
levittämään, vaikkakin heikohkosti, zikavirusta
ainoastaan 27°C lämpötilassa. Dengueviruksella
infektoitunut Aedes aegypti tai Aedes albopictus
-lajin hyttynen puolestaan tarvitsee 4–5
päivää 25°C:ssa että hyttysestä tulee infektiivinen
ja se pystyy levittämään denguevirusta
eteenpäin. Koeoloissa Länsi-Niilin virus leviää
Culex-suvun hyttysissä parhaiten 30°C:ssa,
mutta hyttyset kykenevät viruksen levittämiseen
vielä 18°C:ssa vaikkakin heikommin ja
hitaammin. Ympäristön ja ilmaston muutoksilla
voi olla ennalta arvaamattomia vaikutuksia
myös arbovirusten isäntäeläimiin ja niiden
esiintyvyyteen, esimerkkinä muuttolinnut,
jotka voivat levittää arboviruksia tai puutiaisia
jopa mantereelta toiselle.
Ilmastonmuutoksen lisäksi ihmisen toiminta,
kuten maa- ja metsätalous sekä kaupungistuminen,
muokkaavat luonnonympäristöjä
ja vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.
Trooppisilla ja subtrooppisilla vyöhykkeillä
kaupungistumisen seurauksena mm.
Aedes aegypti-hyttyslaji onkin jo erikoistunut
ruokailemaan ihmisverellä ja lisääntymään
kaupunkiympäristön keinotekoisissa
sadevettä keräävissä vesiympäristöissä, mikä
on mahdollistanut valtavat dengue- ja zika-