Jatkuu seuraavalla sivulla
1/2019 Moodi 23
Torstaina pidetty hematologian sessio nousi jo
ennakkoon yhdeksi suosituimmaksi sessioksi.
Interaktiivinen verisolujen tunnistusseminaari
keräsi huikeat 84 ennakkovastausta. Session
vetäneen Anna Linko-Parvisen mukaan
luento herätti mukavasti keskustelua ja vastauksia
pohdittiin kuulijoiden kanssa yhdessä.
”Oli hienoa nähdä ihmisten keskittyvän ja
pohtivan vaihtoehtoja ja myös vaihtavan mielipiteitä
” Anna kertoo.
Laatu, teknologia ja liikunta
kiinnostivat - yhdessä ja erikseen
Muuttuva soteympäristö puhutti tapahtumassa
laajasti ja aiheeseen saatiin monenlaisia
näkökulmia. Tiedonkäsittely ja tietoturva
olivat yksi keskeisistä aiheista. Kuten Ari
Andreasson totesi luennossaan, digiturvallisuus
tulisi olla nykyajan kansalaistaito. Arjen
työssä liikkuu jatkuvasti valtava määrä asiakkailta,
kumppaneilta ja potilailta kerättyä
dataa. Tietoa, jota alan ammattilaisten, päättäjien
sekä potilaiden itse tulisi ymmärtää ja
osata hyödyntää, on valtavasti. Labquality
Daysin aikana pohdittiin muun muassa mihin
kaikkialle tätä tietoa kerätään ja tallennetaan,
kuka sitä kerää ja mihin tarkoituksiin sitä hyödynnetään.
Myös asiakas- ja potilasturvallisuus nousi
selkeäksi teemaksi pohdittaessa sote-alan
tulevaisuutta. Sen tulisi olla kaikessa laadun
keskiössä. Aiheesta olivat puhumassa muun
muassa Kati Myllymäki Suomen Lääkäriliitosta
sekä Maiju Welling Potilasvakuutuskeskuksesta.
Maiju kiteytti asian hienosti sanomalla
“Hyvä potilasturvallisuus varmistaa,
että potilas saa oikeanlaista hoitoa oikea-aikaisesti,
eikä siitä koidu hänelle tarpeetonta
vahinkoa”. Jari Forström puolestaan Tervedetty
annettuun hoitoon ja lääkitykseen eri
tavalla reagoivia, saman syövän alatyyppejä.
Yksilöllisestä syövän hoidosta kertoi Docrateksen
toimitusjohtaja Ilpo Tolonen.
Korkeatasoinen
kansainvälinen ohjelma
Kaksipäiväinen kansainvälinen ohjelmalinja
on kasvattanut suosiotaan tasaisesti vuosittain
ja tänä vuonna osallistujia oli 38 eri
maasta. Suurin osa heistä, yli 70 prosenttia,
oli ensimmäistä kertaa Labquality Daysissä,
ja osa ensimmäistä kertaa myös Suomessa.
Lupauksemme oli tuoda laboratoriolääketieteen
laadunohjaukseen täysin uusia näkökantoja
ensimmäisenä kongressipäivänä teemalla
Quality Control Reinvented? Saamamme
palautteen perusteella luennoitsijat todella olivat
aiheeseen perehtyneet, ja saivat osallistujat
pohtimaan perinteisten mittarien ohella täysin
uusien laadunarvioinnin työkalujen hyödyntämistä
omissa organisaatioissaan. Sten Westgard
piti molempina kongressipäivinä esitykset,
jotka täyttivät kansainvälisen luentosalin
lähes viimeistä istumapaikkaa myöten. Professori
Elvar Theodorssonin moderoima paneelikeskustelu
päivän päätteeksi summasi päivän
luentoteeman hienosti yhteen. Tällaisia osallistavia
keskusteluja toivotaan selkeästi lisää.
Toisen kansainvälisen kongressipäivän
luennot täydensivät suomenkielisen ohjelman
terveysteknologian sekä biopankkien
teemoja. Tiedeyhteisön ja yritysten yhteinen
FinnGen-hanke on maailmanlaajuisesti
ainutlaatuinen. Se tuottaa uutta tietoa muun
muassa ihmisen henkilökohtaiseen lääketieteeseen,
lääkkeiden kehitykseen, tautimekanismien
selvittämiseen sekä tautien geneettisen
taustan selvittämiseen. Hankkeen projekti-
Luennoilla syntyi aktiivista keskustelua. Tässä kysytään kysymyksiä Riku Rantalalta.
ysteknologian sessiossa lähestyi samaa aihetta
farmakogenetiikan näkökulmasta toteamalla,
että oikea annos oikeaa lääkettä oikea-aikaisesti
vähentäisi huomattavasti lääkkeistä koituvien
sivuvaikutusten aiheuttamia lisäkustannuksia.
Forströmin mukaan Suomessa lääkereseptejä
toimitetaan potilaille yli 50 miljoonaa
vuodessa, joten noin kymmenessä miljoonassa
reseptissä määrätään lääke, joka ei kaikille vaikuta
odotetusti tai aiheuttaa sivuvaikutuksia.
Liikunta ja Terveys session aiheet kiinnostivat
suurta osaa kävijöistä ja aiheet keräsivät
paljon positiivista palautetta. Jokainen meistä
on varmasti joskus kerännyt tietoa omasta terveydestään
vaikkapa verenpaineen, glukoosin
tai sykemittauksen kautta. Nykysuuntaus
painottuukin entistä enemmän sairaanhoidosta
terveydenhoitoon. Ohjelmalinja syventyi
pohtimaan liikkumattomuuden hintaa ja
toisaalta sitä, milloin kuntoliikkujakin voi olla
ylikuormittunut. Konkreettisia tutkimustuloksia
näistä aiheista Suomessa jo on, ja näistä
Tommi Vasankari esitteli TAES- hankkeen
tuloksia liikkumattomuuden hinnasta. Hankkeen
tutkimuksessa päädyttiin siihen, että
yhteensä liikkumattomuuden vuosittaiset kustannukset
ja tuottavuuden menetykset ovat
noin 7,5 miljardia euroa.
Lääketieteellistä tutkimusta ja diagnostiikkaa
varten on Suomeen perustettu biopankki
toimintaa. Aihetta meille tarkemmin avasi
Kimmo Savinainen TAYSista. Biopankki
on lääketieteellinen kokoelma, joka sisältää
ihmisperäisiä näytteitä sekä niihin liittyviä tietoja.
Biopankkien tavoitteena on kehittää ja
edistää sairauksien diagnosointia ja potilaiden
hoitoa sekä tukea tautien syntymekanismien
tutkimista, tehokkaampien hoitojen kehittämistä
tai potilaskohtaisen hoidon ”räätälöintiä”.
Esimerkiksi syöpätutkimuksissa on löy-
Madventures reissaaja Riku Rantala kertoi
moninaisista terveydenhuollon kokomuksistaan.