4/2017 Moodi 17
1.Villityypin
viruspopulaaƟo
2. Resistenssivirus
vallitsevaksi
lääkehoidon
epäonnistuminen
resistenssivirus
tarttuu eteenpäin
1. Tartunta
resistenssiviruksella
A)
B)
teen ottoon, sitä todennäköisemmin virus on
muuntunut villityypiksi, eikä alkuperäisen
viruksen resistenssimutaatioita enää pystytä
havaitsemaan.
Resistenssin määritys tehdään
viruksen sekvenssin perusteella
Potilaan viruksen herkkyys lääkkeille määritetään
käyttäen joko genotyypitystä tai fenotyypitystä.
Fenotyypityksessä testataan, paljonko
lääkettä tarvitaan estämään viruksen
lisääntyminen soluviljelmässä. Fenotyypitys
ei ole laajasti saatavilla, koska se on kallis
ja hidas menetelmä. Useimmissa maissa,
myös Suomessa, resistenssimääritys tehdään
genotyypittämällä.
Genotyypityksessä potilaan plasmasta
eristetään virus-RNA. Lääkkeiden kohdeproteiineja
koodaava alue genomista käännetään
DNA:ksi ja monistetaan PCR-menetelmällä.
Monistustuote sekvensoidaan, ja sekvenssin
perusteella määritetään proteiinin
aminohappojärjestys. Nykyisellään määritykset
kykenevät havainnoimaan resistenssimutaation,
joita omaavat virukset edustavat
vähintään 20 prosenttia veren viruspopulaation
viruksista. Uuden sukupolven sekvensointimenetelmillä
päästäneen tulevaisuudessa
parempaan herkkyyteen.
lääkehoidon
lopetus
Resistenssiviruksen
lisääntyminen
vanhat lääkkeet
uudelleen käytössä
ei lääkitystä
lääkkeet, joille
tartunnan aiheuttanut
virus on resistenssi
Genotyypitys edellyttää, että mutaatioiden
vaikutus lääkeherkkyyteen tunnetaan.
Mutaatioiden merkityksen arviointi on haastavaa,
koska mutaatioita ja niiden muodostamia
yhdistelmiä on paljon ja niiden vaikutukset
vaihtelevat lääkekohtaisesti. Tietyt mutaatiot,
jotka aiheuttavat resistenssiä joillekin
lääkkeille, voivat jopa lisätä toisen lääkkeen
herkkyyttä.
Tulkinta resistenssimutaatioiden vaikutuksesta
lääkeherkkyyteen tehdään tyypillisesti
luomalla kullekin lääkkeelle oma laskennallinen
malli. Mallissa jokainen lääkeherkkyyteen
vaikuttava mutaatio ja mutaatioyhdistelmä
pisteytetään ja määritetään raja-arvot,
joiden perusteella lääkeherkkyys määräytyy.
Resistenssi ei ole ”kaikki tai ei mitään” -ilmiö,
vaan liukuva skaala herkästä resistenttiin.
Tulkinnassa vastaukset jaetaankin yleensä
kolmeen tai useampaan kategoriaan esim.
"herkkä", "ehkä resistentti", "resistentti".
Resistenssitulkinnan on tarkoitus auttaa
valitsemaan potilaalle toimivat lääkkeet.
Määrityksen perusteella ei kuitenkaan voida
suositella tiettyjä lääkkeitä. Resistenssimääritys
kertoo näytteenottohetkellä lisääntyvät
viruspopulaatioon mahdollisesti kasaantuneet
resistenssimuutokset. Aiemmin käytettyjä
lääkkeitä kohtaan on voinut syntyä resistenssiä,
joka ei välttämättä ole enää havaittavissa
Villityypin virus
uudelleen ilmaantuminen
Resistenssivirus
muuntunut villityypiksi
kyseisen lääkkeen selektiopaineen
puuttuessa. Lääkevalintoja tehtäessä täytyykin
huomioida potilaan koko lääkehistoria.
Resistenssi muodostaa
uhan lääkehoidolle
Hiv-infektio on krooninen, ja nykytietämyksen
mukaan potilaat joutuvat syömään
hiv-lääkkeitä koko loppuelämänsä. Hiv-lääkehoito
vaatiikin potilaalta poikkeuksellisen
hyvää ja pitkäaikaista sitoutumista hoitoon,
jotta vältytään resistenssin synnyltä. Kerran
syntynyt resistenssi vaikuttaa potilaan lääkevalintoihin
koko hoidossa olon ajan ja näin
se voi rajoittaa sekä hankaloittaa lääkehoitoa
merkittävästi.
Yksinkertaisimmillaan lääkehoidossa oleva
potilas ottaa kerran päivässä yhden tabletin,
joka sisältää kolme vaikuttavaa lääkeainetta.
Resistenssi voi johtaa hoidon monimutkaistumiseen
esim. tablettimäärän tai
ottokertojen lisääntymiseen. Lisäksi resistenssin
seurauksena lääkekulut yleensä
kasvavat – joudutaan käyttämään kalliimpia
lääkkeitä tai useamman kuin kolmen
lääkkeen yhdistelmähoitoa. Pahimmillaan
voidaan joutua tilanteeseen, jossa potilaalle
ei enää löydy tehoavaa lääkeyhdistelmää ja
taudin kulkua ei voida pysäyttää.
Jatkuu seuraavalla sivulla
A) Resistenssin syntyy lääkehoidon pettäessä ja se jää pysyväksi.
B) Primaariresistenssissä, resistenssivirus saadaan tartunnassa. Virus pyrkii muuntumaan villityypiksi,
mutta alkuperäinen resistenssivirus ei häviä.