LAJI PÄÄISÄNTÄ TOINEN VÄLI-ISÄNTÄ INFEKTIOLOKUS LEVINNEISYYS
MAKEANVEDEN LAJEJA
Dibothriocephalus dalliae
(Diphyllobothrium dalliae)
4/2017 Moodi 11
Koira, napakettu, (ihminen) Dallia pectoralis (viuhkakala),
Salvelinus malma (härkänieriä)
Ruumiinontelo Alaska
Dibothriocephalus dendriticus
(Diphyllobothrium dendriticum)
Linnut, etenkin lokit,
(nisäkkäät, ihminen)
Lohikalat Sisäelimet Sirkumpolaarinen
Dibothriocephalus latus
(Diphyllobothrium latum)
Ihminen, maanisäkkäät Hauki, ahven, made, kiiski Lihas Eurooppa, Pohjois-
Amerikka, Aasia
VAELLUSKALOJEN LAJEJA
Dibothriocephalus alascense
(Diphyllobothrium alascense)
Koira, (ihminen) Made, Osmerus mordax
(amerikankuore)
Mahalaukku Alaska
Dibothriocephalus nihonkaiensis
(Diphyllobothrium nihonkaiense)
Karhu, ihminen Tyynenmeren lohikalat Lihas (vapaana tai
kystamuotona)
Tyynen valtameren
pohjoisosat
Dibothriocephalus ursi
(Diphyllobothrium ursi)
Karhu, (ihminen) Oncorhynchus nerka (punalohi) Mahalaukun pinnalla
kystamuotoisena
Alaska
MERIVEDEN LAJEJA
Diphyllobothrium cameroni Hawaijinhylje (ihminen) Ei tiedetä Ei tiedetä Tyyni valtameri
Diphyllobothrium hians Arktiset hylkeen (ihminen) Ei tiedetä Ei tiedetä Sirkumpolaarinen
Diphyllobothrium lanceolatum Hylje, (koira, ihminen) Coregonus sardinella
(siperianmuikku)
Vatsakalvossa vapaana Sirkumpolaarinen
Diphyllobothrium
stemmacephalum
Hammasvalaat (ihminen) Ei tiedetä Ei tiedetä Sirkumpolaarinen
Taulukko 1. Esimerkkejä Diphyllobothriidae-heimon heisimadoista, jotka voivat infektoida myös ihmisiä (5,6).
Jatkuu seuraavalla sivulla
väli-isäntänä ei voi poissulkea, mutta
sen välityksellä saatavat tartunnat lienevät
vähäisiä (9). Lapamadon toukkia
voi esiintyä kalan kaikissa kudoksissa,
mutta käytännössä humaanitartun-
Kuva 3. Lapamato muistuttaa ulkonäöltään nauhamakaronia. Kuva: Antti Lavikainen ja
Eliisa Lahtinen, HUSLAB.
Kuva 2. Järvikaloja Puruvedestä. Vasemmalta lukien: lahnanparkki,
säyneitä ja ahvenia. Mitkä näistä söisit pakastamatta graavisuolattuna
tai marinoituna? Kuva: Taru Meri.
nat saadaan, eikä niin yllättäen, lihaksesta
tai mädistä (9). Kunnollinen kypsennys,
vuorokauden pakastus -18°C:ssa
tai viiden vuorokauden tönkkösuolaus
(12 %) tuhoaa toukat (1,9).
Lohikaloilla lapamato voi pesiä mädissä
tai sisälmyksissä, mutta lohikaloista saadut
D. latus –tartunnat ovat erittäin harvinaisia
(1). Sukulaislajit, kuten D. nihonkaiensis,
sen sijaan voi asustaa lohikalassa myös