maitotalous 4 | 2021 • 25
syötiin vuonna 2020?
Punaisen lihan kulutus on laskenut jo
useana vuonna peräkkäin, siipikarjanlihan
noussut. Viime vuonna siipikarjanlihaa kulutettiin
27,5 kiloa henkeä kohti, kilon verran
enemmän kuin vuonna 2019. Sianlihan
kulutus sen sijaan laski noin kilon, ja sitä käytettiin
noin 29,7 kiloa henkeä kohti. Naudanlihaa
syötiin viime vuonna keskimäärin 18,6
kiloa, mikä on lähes saman verran kuin edellisenäkin
vuonna.
Maidon juonnin lasku jatkui
Nestemaitojen kulutus on vähentynyt jo usean
vuosikymmenen ajan. Viime vuonna se
väheni noin neljä prosenttia edellisvuodesta.
Rasvattoman maidon kulutus väheni noin
viisi, kevytmaidon suunnilleen neljä prosenttia,
mutta täysmaidon kulutus pysyi ennallaan.
Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna
henkeä kohti keskimäärin 98 litraa. Eri
maitolaatujen käyttöosuudet pysyivät ennallaan:
kevytmaidon 57, rasvattoman maidon
noin 30 ja täysmaidon reilussa kymmenessä
prosentissa.
Viime vuonna nestemäisiä maitotuotteita
kulutettiin ennakkolaskelman mukaan noin
144 kiloa henkeä kohti. Muun muassa piimän
ja kerman kulutus laski hieman edellisestä
vuodesta, muiden hapatettujen kermavalmisteiden
ja jogurtin vähän nousi. Kaikkiaan
nestemäisten maitotuotteiden käyttö
väheni maltillisesti, noin kolme prosenttia.
Nestemäisten maitotuotteiden kulutus on
pudonnut noin 13 prosenttia viiden viime
vuoden aikana.
Juuston kulutus nousi hieman edellisvuodesta
ollen noin 25 kiloa. Voita kului saman
verran kuin edellisvuonna, 3,3 kiloa henkeä
kohti.
Kala, kananmunat,
hedelmät ja vihannekset
Kalan kokonaiskulutus pysyi noin 15 kilossa.
Kalasäilykkeitä kulutettiin hieman edellisvuotta
vähemmän. Ravintotaseen mukaan
kalan kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut
suuria muutoksia moneen vuoteen. Kananmunien
kulutus on ollut pitkään 10–12
kiloa henkeä kohti, mutta nousi viime vuonna
noin 12,4 kiloon. Nousua edellisvuoteen
oli noin 0,5 kiloa.
Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin
58 kiloa henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeitä
ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin
6,5 kiloa. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta
64 kiloa henkeä kohti, kun edellisenä
vuonna laskennallinen kulutus oli 66 kiloa.
Määrä on kuitenkin vain suuntaa antava ja
sisältää myös mahdollisen hävikin.
Tilaston taustaa
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat
Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto
Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien
tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja
kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta
kotimainen käyttö tuotannon, varaston
muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella.
Kotimainen käyttö jakautuu edelleen
eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön,
teollisuuden raaka-aineiksi sekä
ruokakäyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut
saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden
keskimääräisellä väkiluvulla.
Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen
tarkkaa määrää. Taseen luvut kuvaavat
enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta
määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska
muun muassa varastotappioiden ja muun
hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun
kaikista vaiheista.
Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan
ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät
on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli
ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80
prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee
10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen.
Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia
luullisen lihan määrästä.
Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten,
kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä
vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat
enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta
määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska
muun muassa varastotappioiden ja muun
hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät
tällöin kulutusmääriin.
Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja
asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä
luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden
edistämiseksi.
MOSTPHOTOS