ADVOK A AT T I / 6-2 017 9 ajassa
PALSTALLA KERROTAAN VALVONTALAUTAKUNNAN RATKAISUISTA //
TEKSTI JOHANNA ASKOLIN-AF URSIN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
Asianajoa ilman
toimeksiantoa
Asianajaja oli ajanut kiinteistökaupan
hinnanalennusta koskenutta
asiaa käräjäoikeudessa siten, että
isä ja hänen poikansa oli merkitty
jutussa kantajiksi. Oikeudenkäynnin
lopputuloksena kantajat joutuivat
palauttamaan hinnanalennuksen
ja korvaamaan vastapuolen
oikeudenkäyntikulut.
Kantelijana ollut isä moitti asian-
ajajaa siitä, että tämä oli nostanut
kanteen myös hänen nimissään,
vaikka asia koski vain hänen poikaansa.
Poika ei ollut esittänyt valtuutusta
saattaa asia vireille myös
kantelijan puolesta eikä asianajaja
ollut varmistanut asiaa kantelijalta.
Asianajaja oli myös osoittanut
laskun sekä kantelijalle että tämän
pojalle, eikä korjannut laskua
pyynnöistä huolimatta.
Valvontalautakunta katsoi,
että asianajaja ei ollut hoitanut
tehtävää riittävän huolellisesti ja
täsmällisesti ja oli tämän vuoksi
menetellyt hyvän asianajajatavan
vastaisesti.
>VAROITUS
Lomailu katkaisi
yhteydenpidon
Asianajaja oli käräjäoikeudessa
avustanut kantelijaa kiinteistökaupan
riita-asiassa, jonka kantelija
hävisi. Asianajaja ilmoitti kantelijan
puolesta tyytymättömyydestä
tuomioon ja pyysi lisäaikaa hovioikeuteen
valitusta varten.
Kantelija moitti asianajajaa siitä,
että tähän ei saatu yhteyttä
kahteen viikkoon ja että tämä oli
jättänyt vastaamatta oikeuden
täydennyspyyntöön. Hovioikeus
ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa,
ja tuomiosta tuli lainvoimainen.
Asianajaja ilmoitti olleensa loman
takia estynyt lukemaan sähköpostiaan.
Asianajaja oli uskonut
oikeuden myöntävän määräajan
pidennyksen, ja vetosi siihen, että
jatkokäsittelyluvan saaminen olisi
ollut epätodennäköistä.
Valvontalautakunta totesi asianajajan
laiminlyöneen velvollisuutensa
hoitaa tehtäväänsä huolellisesti,
täsmällisesti ja tarpeellisella
joutuisuudella. Valituksen menestymisen
mahdollisuudella ei ollut
merkitystä menettelyn moitittavuutta
arvioitaessa. Jättäessään
vastaamatta lomansa aikana päämiehensä
tiedusteluihin asianajaja
oli laiminlyönyt velvollisuutensa
järjestää toimistonsa hyvän asianajajatavan
mukaisesti.
Seuraamusharkinnassa otettiin
huomioon asianajajalle jo aiemmin
määrätyt seitsemän kurinpitoseuraamusta,
joista kahdessa oli kyse
samantapaisesta laiminlyönnistä.
Menettely katsottiin toistuvaksi
ja asianajajakunnan arvoa alentavaksi.
>SEURAAMUSMAKSU 750 €
Itäsuomalaista kielenkäyttöä
Asianajaja oli määrätty pesänjakajaksi
kantelijan avioero-ositukseen.
Kantelija pyysi kuitenkin
asianajajaa keskeyttämään ositusasian
hoidon ja käräjäoikeus vapautti
asianajajan tehtävästä. Kantelijan
ilmoitettua asiasta asian-
ajaja oli murjaissut: ”Taasko sitä
viihdytään saman peiton alla?”
Kantelija moitti asianajajaa epäasiallisesta
käytöksestä. Asianajaja
kertoi tokaisullaan tarkoittaneensa
tiedustella, jatkuiko avioliitto
ja olisiko osituksen keskeyttämisellä
juridista vaikutusta aviooikeuteen.
Valvontalautakunnan mukaan
kyse oli tavanomaisesta itäsuomalaisesta
sanonnasta, eikä ilmaisua
voitu asiayhteydessä pitää
loukkaavana.
>EI SEURAAMUSTA
Pesänjako kesti
11 vuotta
Asianajaja oli vuonna 2005 määrätty kantelijan
isän kuolinpesän pesänselvittäjäksi
ja -jakajaksi. Kuolinpesässä oli neljä
osakasta. Asianajaja toimitti pesänjaon
vuonna 2016. Kantelija moitti asianajajaa
viivyttelystä tehtävän hoitamisessa.
Kantelijan avustaja oli usein tiedustellut
ratkaisuajankohtaa.
Asianajaja kiisti viivytelleensä. Viivästyminen oli hänen
mukaansa johtunut pesän osakkaiden asiamiesten toiminnasta.
Asianajaja oli järjestänyt seitsemän pesänselvityskokousta
ja asiassa oli annettu 21 lausumaa. Vastapuolen
ja kantelijan avustajat olivat vaihtuneet ja kantajan uusi
avustaja oli muuttanut esitettyjä vaatimuksia. Vastapuolen
avustaja oli jättänyt toimittamatta lausuman kiinteistön arvosta.
Lisäksi asianajaja kertoi luottamustehtävien vieneen
hänen aikaansa.
Viivästyminen johtui prosessuaalisista seikoista eli kirjallisten
vastausten puuttumisesta. Asianajaja myönsi, että
olisi voinut ratkaista asian tai kutsua pesänselvityskokouksen
koolle. Hän epäili kuitenkin, että oikeus olisi saattanut
palauttaa jaon pesänselvittäjälle moitekanteen takia, jos
asianajaja olisi ratkaissut asian ilman lausumaa.
Valvontalautakunta totesi asianajajan viivytelleen tehtävässään.
Asianajaja ei ollut esittänyt perusteltua selvitystä,
miksi asia ei ollut edistynyt vuodesta kahteen kestäneinä
ajanjaksoina. Lautakunnan mielestä ei ollut selvää, että
jako olisi palautettu uudelleen ratkaistavaksi asianajajalle.
Asiamiesten vaihdokset, heidän laiminlyöntinsä lausumien
antamisessa ja luottamustehtävät eivät olleet riittäviä
perusteluja sille, että perinnönjako oli kestänyt 11 vuotta.
Koska asianajaja oli eronnut liiton jäsenyydestä, mutta
valvonta-asia oli tullut vireille sitä ennen, seuraamus määrättiin
kuin Asianajajaliiton jäsenelle. Seuraamusharkintaan
vaikuttivat asianajajalle aiemmin määrätyt 10 kurinpidollista
seuraamusta, joista viisi koski viivyttelyä vastaavissa
määräyksenvaraisissa tehtävissä.
> SEURAAMUSMAKSU 6 000 €
Itäsuomalaista sanontaa
ei pidetty loukkaavana.
S A L L I T T UA J A K I E L L E T T YÄ