ADVOK A AT T I / 6-2 017 21 laajakulma
Valtakunnan
turvallisuuden tuomarit
Suomeen valmistellaan tiedustelulakipakettia, joka lisäisi suojelupoliisin ja
puolustusvoimien salaisia tiedonhankintakeinoja. Tämä edellyttäisi perustuslain
mukaisen luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittamista. Olisiko
tuomioistuimella asiassa todellista kontrollia?
TEKSTI HANNA KAUPPINEN // KUVITUS KIIRA SIROLA
Tiedustelulainsäädäntöä on valmisteltu
sisä-, puolustus- ja oikeusministeriöiden
työryhmissä. Sisäministeriön
työryhmä valmistelee siviilitiedustelulainsäädäntöä,
puolustusministeriön
työryhmä sotilastiedustelulainsäädäntöä
ja oikeusministeriö
perustuslain 10 §:n tarkistamista
tietoliikennetiedustelusta säätämisen
mahdollistamiseksi. Oikeusministeriö valmistelee myös
tiedustelutoiminnan valvonnan järjestämistä. Hallituksen
esitykset laeista on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä
kuluvan syyskistuntokauden aikana.
Työryhmien mietinnöt valmistuivat huhtikuussa 2017 ja
lukuisat tahot antoivat niistä lausuntonsa. Asianajajaliitto
lausui niin siviilitiedustelu- ja sotilastiedustelulakia kuin
tiedustelutoiminnan valvontaakin koskevista mietinnöistä.
Yleisesti liitto oli samoilla linjoilla useimpien lausujien
kanssa siitä, että laki on tarpeellinen. Lausunnoissa osoitettiin
kuitenkin muutamia seikkoja, joiden pohtiminen
edelleen voisi olla paikallaan.
Lausunnon tiedustelutoiminnan valvonnasta laatinut
asianajaja Markku Fredman toivoo, että asianajajien asiantuntemus
painaisi varsinkin prosessuaalisissa ja oikeusturvakysymyksissä.
– Meillä asianajajilla on monen kymmenen vuoden
kokemus siitä, millä tavalla tuomioistuimet käsittelevät
tällaisia salaisia asioita, mitä epäkohtia siinä on ilmennyt
ja miten sitä on valvottu. Me olemme esittäneet epäilyjä,
onko tätä lakipakettia valmisteltaessa annettu liian suuri
paino sille, että tämä kaikki tapahtuu tuomioistuimen
päätöksellä ja luvalla.
TUOMIOISTUIN KUMILEIMASIMENA | Fredman ilmaisee asianajajien
yleisen turhautumisen siihen, kuinka tuomioistuimet
toimivat suorastaan kumileimasimina telepakkokeinoluvissa.
Fredman kirjoitti Defensor Legis -lehden numerossa
3/2017 Helsingin käräjäoikeuden roolista pakkokeinolupien
antajana. Artikkelissa hän osoittaa empiirisesti, että haetut
pakkokeinoluvat yleensä aina myönnetään.
Tällä hetkellä tuomioistuimet myöntävät lupia sellaisiin
pakkokeinoihin, joilla saatua tietoa tuomari myös käsittelee
myöhemmin syytteessä.
– Nyt tässä tulee se ongelma, että tuomarien pitää jatkossa
arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa
täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä
työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien
karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla,
millä tiedustelumaailma toimii.
Tiedustelutoimenpiteiden myötä tuomareille ollaan siis
antamassa uusi tehtävä, mikä huolettaa Fredmania. Hänen
mukaansa on turha toivoa, että tuomioistuin suodattaisi
perusteettomat ja aiheettomat lupahakemukset.
– Koetin liiton lausunnossa sanoa, että älkää hyvät ihmiset
kirjoittako hallituksen esitykseen, että oikeusturva
on suojattu, koska tuomari päättää. Nämäkin jutut, joista
tuomareilla on ymmärrystä ja kokemusta, menevät käytännössä
aina läpi sellaisilla perusteilla, että luvan hakija
ilmoittaa ”meillä on nyt todennäköiset syyt epäillä”.
– Kun käräjäoikeuteen tulee tiedustelumies ja kertoo,
että heillä on tällainen erittäin salainen juttu ja heidän
mielestään olisi syytä tarkistaa tämä asia, niin millä ihmeen
eväillä tuomari voisi tällaisen kyseenalaistaa? Hän ei ehkä
edes ymmärrä käytettyä tekniikkaa, koska se pidetään
syystäkin salaisena. Myös korkein oikeus on lausunnossaan
kiinnittänyt tähän huomiota.
Siviilitiedustelumietinnöstä liiton lausunnon laatinut
asianajaja Jussi Sarvikivi toteaa nykyisen terrorismilainsäädännön
sääntelevän viranomaisten toimintaa melko väljästi
ainakin pakkokeinoissa: esimerkiksi varojen jäädyttäminen
on mahdollista matalalla ”on syytä epäillä” -kynnyksellä.
Yhden hänen päämiehensä varat ovat olleet jäädytettyinä
nyt kolme vuotta terroristisen murhasyytteen perusteella,
vaikka rikosnimike on jo muuttunut lievemmäksi.