8 ADVOK A AT TI / 6-2017 ajassa
Tavoite saavutettu:
100 tuntia
oikeuskasvatusta
Asianajajaliitto tarjosi kouluille 100 oppituntia oikeuskasvatusta
100-vuotiaan Suomen kunniaksi.
Asianajajan työ kiinnostaa yläkoululaisia ja lukiolaisia, mutta
yllätyksenä voi tulla, ettei se olekaan aina oikeussalidraamaa.
– Käsitykset asianajajan työstä perustuvat ehkä tv-sarjoihin.
Kerroin, että käytännössä oma työni on sähköposteihin
vastaamista. Se vähän yllätti heitä, kuvailee asianajaja
Minna Romu vierailuaan Forssan yhteislyseoon.
Vierailu oli osa 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyden juhlaohjelmaa,
johon Asianajajaliitto osallistui tarjoamalla kouluille 100 oppituntia
oikeuskasvatusta. Tavoite on nyt täyttynyt.
Romu koordinoi vierailuja Asianajajaliiton Hämeen osaston alueella.
Hän kertoo, että asianajajat lähtivät innolla pitämään tunteja vapaaehtoistyönä.
Projektin myötä Asianajajaliiton vanhat kouluvierailumateriaalit
uudistettiin.
Forssan yhteislyseon varalehtori Heikki Jalonen kertoo, että opiskelijoita
kiinnostaa asianajajan käytännön työ ja opiskelu. Moni haluaisi
hänen mukaansa hakeutua oikeustieteelliseen.
– Joka vuosi joku myös pääsee meiltä opiskelemaan oikeustiedettä.
Ja lakitiedon syventävän kurssin valitsee noin 40 prosenttia opiskelijoista,
Jalonen toteaa.
Yläkouluun ja lukioon laaditut materiaalit löytyvät liiton sivuilta osoitteesta
https://www.asianajajaliitto.fi/oikeuskasvatus
TEKSTI HANNA KAUPPINEN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
Asianajajat lähtivät
innolla pitämään tunteja
vapaaehtoistyönä.
Asianajajaliitto ja IBAn vuosikongressiin
osallistuneet suomalaiset asianajotoimistot
järjestivät Sydneyssä Suomi 100 -vastaanoton.
Tilaisuus kokosi 700 Suomesta ja oikeudenhoidosta
kiinnostunutta kansainvälistä vierasta.
IBA kokoontuu seuraavan kerran vuonna 2018
Roomassa.
ASIANAJOTOIMISTOT
VALMISTAUTUVAT MAAILMALLA
KYBERHYÖKKÄYKSIIN
ASIANAJOTOIMISTOIHIN kohdistuvat tietoturvahyökkäykset
ja asianajoalan käyttämä robotiikka puhuttivat kansainvälisen
asianajajajärjestön IBAn (International Bar Association)
kokouksessa Sydneyssä lokakuussa.
Tietoturva on asianajoalalla todellinen haaste. Lukuisat
isot kansainväliset toimistot ovat viime vuosina joutuneet
tietomurron kohteeksi, mistä syystä monet suuret asianajotoimistot
ovat palkanneet lisäksi taitavia hakkereita
testaamaan järjestelmiensä haavoittuvuutta.
Suomessa huhtikuussa 2018 voimaan astuva tietosuojaasetus
asettaa vaatimuksia asianajotoimistoille, sillä osana
henkilötietojen käsittelyn suunnittelua rekisterinpitäjän tulisi
suunnitella prosessit mahdollisten tietoturvaloukkausten
varalle. On mietittävä, miten mahdollinen tietoturvaloukkaus
tunnistetaan, ilmoitetaan, selvitetään ja dokumentoidaan,
jotta organisaatio pystyy toimimaan tehokkaasti
vahingon minimoimiseksi ja toimintakyvyn palauttamiseksi.
Robotiikkaa ja tekoälyä käsittelevissä puheenvuoroissa
kannettiin huolta siitä, johtaako kehitys perinteisen juristin
työn vähenemiseen ja työttömyyteen. Skenaarioissa kuvattiin,
miten ainakin yksinkertaisimmissa oikeudellisissa
kysymyksissä kuluttaja voisi kotisohvaltaan syöttää juttuun
liittyvät faktat palveluun ja tulostaa valmiin asiakirjan tai
tietyllä todennäköisyydellä pätevän ratkaisun.
Jo tällä hetkellä kansainvälisissä toimistoissa käytetään
räätälöityjä, automaatioon perustuvia tekoälytyökaluja. Robotiikan
käyttöä pidetään asianajotoimistojen kilpailukykyasiana.
Tulevaisuudessa asiakas saattaa tehdä valintansa kahden
toimiston välillä niiden käyttämien tekoälytyökalujen
perusteella. Kyse on samasta asiasta kuin jos asiakas pohtisi
tänä päivänä, kannattaako valita asiamies, joka ei käytä
sähköpostia. Kokonaan lakiala ei valu robottien käsiin, sillä
asiakkaan asioiden hoidossa tarvitaan myös luottamusta,
tunnetta ja empaattisuutta, joita kone ei pysty tarjoamaan.
TEKSTI HARRI KONTTURI // KUVITUS JAMES HORAN PHOTOGRAPHY
/oikeuskasvatus