TIEDUSTELULAKIEN säätämistä
ja kiirehtimistä on perusteltu
julkisessa keskustelussa erityisesti
terrorismin torjunnalla.
On spekuloitu, olisiko Turun
elokuiset iskut saatu estettyä, jos
tiedustelulainsäädäntö olisi ollut
jo voimassa.
Terrorismi on varsin monitulkintainen
käsite. Terrorismin tutkija
Leena Malkki erottaa terrorismin
oikeudellisen ja poliittisen
määritelmän toisistaan.
Oikeudellisessa mielessä
rikoksen terroristisen tarkoituksen
määritelmä löytyy Suomen
rikoslain luvusta 34a. Terrorismirikos
lisättiin sinne EU:n
velvoittamana vuonna 2001 ja
terrorismi käsitetään Euroopan
alueella suunnilleen yhtenevällä
tavalla. Yhtä kansainvälisesti
sovittua määritelmää sillä ei ole.
Määritelmä siis löytyy lakikirjoista,
mutta vakiintunut oikeuskäytäntö
vielä puuttuu. Tähän
mennessä Suomessa nostetut
syytteet ovat liittyneet ulkomaisiin
terroristijärjestöihin.
– Sitä ei ole Suomessa juuri
käytetty sellaisiin rikoksiin,
joissa olisi muunlainen tarkoitus
tai motiivi. Eikä niin ole tehty
juuri muuallakaan, paitsi jonkin
verran äärioikeiston tekemiin
rikoksiin, Malkki toteaa.
Hän näkee tässä laintulkinnassa
osin poliittisia, oikeudellisen
määritelmän ulkopuolisia
konventioita. Myös oikeuden
päätös siitä, täyttyykö Turun puukotusten
kohdalla rikoksen määritelmä
terroristisessa mielessä,
tullaan Malkin mukaan tulkitsemaan
poliittisena kannanottona.
– Omanlaisensa haaste tulee
olemaan, kuinka se Suomessa
jatkossa tulkitaan. Esimerkiksi
vastaanottokeskuksiin tehtyjä
polttopulloiskuja voitaisiin joidenkin
oikeustieteen tutkijoiden
mukaan nähdä terroristisessa
tarkoituksessa tehtyinä.
Mitä terrorismi on?