Donald Trump, Joe Biden
ja kunnioituksen askelmerkit
Kunnioitus (engl. respect) on arkinen, mutta samalla monimerkityksinen termi, joka on
esiintynyt sekä presidentti Donald Trumpin että hänen vastaehdokkaansa Joe Bidenin
ulko- ja turvallisuuspoliittisissa puheissa.
Presidenttiehdokkaat ovat kui-tenkin
erimielisiä siitä, mitä
kunnioitus tarkoittaa, mistä
lähteistä se kumpuaa ja miten
Yhdysvaltojen tulisi kunnioi-tusta
kansainvälisellä areenalla hankkia.
Näiden eriävien kunnioituskäsitysten
kautta on mahdollista tarkastella Trum-pin
ja Bidenin ulkopolitiikkojen eroja
sekä pohtia USA:n kansainvälispoliit-tisen
roolin tulevaisuutta syksyn 2020
presidentinvaalien jälkeen.
Trumpin teesinä valtaresurssit
ja voitokas maine
Yksinkertaisimmillaan kunnioitus on
tunnustusta tai huomiota, jota henkilö
tai toimija odottaa saavansa toiselta hen-kilöltä
tai toimijalta. Kunnioitus syntyy
sosiaalisissa suhteissa, ja ilmenee tyy-pillisimmin
puheista tai teoista. Se on
myös sidoksissa kunkin suhteen erityis-piirteisiin.
Tilanteesta riippuen kunnioi-tus
voi kummuta korkeasta asemasta eli
statuksesta, arvoista, saavutuksista sekä
fyysisistä ja henkisistä ominaisuuksista.
Perinteisesti odotamme toisten myös
kunnioittavan esimerkiksi näkemyk-siämme,
tarpeitamme ja oikeuksiamme.
Kansainvälisessä politiikassa kunnioi-tusta
voivat herättää esimerkiksi soti-laalliset
ja taloudelliset valtaresurssit,
merkillepantavat saavutukset, luotettava
maine sekä hyveelliset arvot.
Donald Trump on koko julkisen
uransa suhtautunut pakkomielteisesti
statuskysymyksiin, oli kyse sitten bis-neksistä
tai yksityiselämästä. Ulkopo-liittisissa
ulostuloissaan hän on vuo-sikymmeniä
penännyt kunnioituksen
merkitystä ja valitellut Yhdysvaltojen
kroonista kunnioituspulaa. Maata eivät
ole kunnioittaneet turvatakuilla vapaa-matkustavat,
epäreilua kauppapolitiik-kaa
harjoittavat liittolaiset Euroopassa
ja Aasiassa, maata pilkkanaan pitävät
”roistovaltiot” kuten Iran ja Pohjois-Ko-rea,
saati kansainvälisiä sopimuksia ja
järjestöjä omiin tarkoitusperiinsä hyö-dyntävät
suurvaltakilpailijat Kiina ja
Venäjä. Myös Trumpin lanseeraamat
poliittiset iskulauseet ”Make America
Great Again” ja ”America First” huo-kuvat
tunnustuksen kaipuuta.
Trumpille kunnioitus kumpuaa en-sisijaisesti
kahdesta lähteestä: valtare-sursseista
ja voitokkaasta maineesta.
Yhtäältä Valkoisen talon isännälle kun-nioituksen
takeena näyttäisivät olevan
sotilaallinen ja taloudellinen mahti, joita
hän on vannonut pönkittävänsä puo-lustusinvestoinneilla
ja vahvistamalla
kotimaista tuotantoa ja teollisuutta.
Logiikka on yksinkertainen: muut
valtiot eivät voi sivuuttaa ”maailman
mahtavinta sotilaskoneistoa” tai ”his-torian
suurinta taloutta” vaan heidän
on pakko tunnustaa Yhdysvaltojen yli-vertaisuus
ja jopa pelätä sitä. Toisaalta
Trump näkee kansainvälisen järjestel-män
kahdenvälisistä suhteista koostu-vana
kilpakenttänä, jolla kunnioitusta
saa voittamalla toisten valtioiden kus-tannuksella,
keinoja kaihtamatta.
Yhdysvallat onkin Trumpin kaudel-la
turvautunut aiempaa enemmän sa-nallisiin
uhkauksiin sekä taloudellisiin
pakkokeinoihin kuten tulleihin ja pa-kotteisiin,
eivätkä näiltä toimilta ole
säästyneet edes perinteiset liittolaiset,
suurvaltahaastajista puhumattakaan.
Kun Trump kehuu muiden valtioiden
lopultakin kunnioittavan Yhdysvalto-ja,
hän viittaa yleensä sekä liittolaisten
haluun maksaa lisää Yhdysvaltojen tur-vatakuista
että neuvottelemiinsa ”kau-niisiin”
kauppasopimuksiin Kanadan ja
Meksikon sekä Kiinan kanssa. Kunnioi-tus
ilmenee transaktioissa, joista USA –
ainakin Trumpin mielestä – ”nettoaa”
muita enemmän.
Biden uskoo luotettavaan
maineeseen ja yhteisiin arvoihin
Trumpin vastaehdokas Joe Biden on
puolestaan määritellyt tavoitteikseen
rakentaa uudelleen Yhdysvaltojen ”kun-nioitetun
johtajuuden” (respected lea-
TEKSTI: VILLE SINKKONEN
Trumpille kunnioitus
kumpuaa ensisijaisesti
kahdesta lähteestä:
valtaresursseista ja
voitokkaasta maineesta.
TEEMA
6 | SAM MAGAZINE 3/20