KOLUMNI
USA:n suunta määritellään vaaliuurnilla
”KUKKULALLA OLEVA KAUPUNKI”, joka loistaa esimerk-kinä
muulle maailmalle. Tätä vanhaa metaforaa ovat
käyttäneet presidentit Kennedy, Reagan ja Obama po-liittisissa
puheissaan kuvatessaan Yhdysvaltoja. Käsite
ilmentää periamerikkalaista ekseptionalismia. Uskoa
siihen, että amerikkalaiset ovat eräänlainen valittu,
poikkeuksellinen kansakunta. ”Majakka, joka loistaa
valoaan muulle maailmalle”.
Usko amerikkalaisen demokratian poikkeukselli-suuteen
on nykyisin muiden kansojen kyseenalaistama.
Presidentti Donald Trumpin aikana USA:n kansainvä-linen
arvostus on painunut historiallisen alas. Maail-malla
ainoastaan merkittävä osa väestöstä Venäjällä ja
Israelissa katsoo Trumpin toimintaa myönteisin silmin.
Uskon hiipuminen Yhdysvaltojen erinomaisuuteen
maan ulkopuolella ei ole yllätys. Merkille pantavampaa
on sen sijaan, että tuoreen mielipidekartoituksen mu-kaan
peräti 71 prosenttia amerikkalaisista sanoo maan
“olevan menossa väärään suuntaan”. Niiden henkilöiden
osuus väestöstä, jotka ”ovat ylpeitä” amerikkalaisuu-destaan,
on alhaisempi kuin koskaan. Suurin pudotus
on tapahtunut republikaanien keskuudessa.
Marraskuun presidentinvaalit herättävät kysymyksiä
amerikkalaisen poliitisen järjestelmän toimivuudesta.
Vaalitaistelu on tätä kirjoitettaessa pääsemässä hyvään
vauhtiin. Poikkeavaksi kampanjoinnin tekee se, että
kamppailu tapahtuu pääosin virtuaalisesti: verkossa ja
sähköisissä tiedotusvälineissä. Perinteisiä vaaliralleja
ei koronariskin takia uskalleta pitää.
Presidenttiehdokkaiden kampanjoiden erot koros-tuvat
uudessa tilanteessa. Demokraattien Joe Bidenin
taktiikka perustuu harkittuihin ja suhteellisen harvoi-hin
ulostuloihin. Keskeistä hänen kampanjassaan ei ole
Trumpin persoonan mollaaminen (toisin kuin Hillary
Clintonilla vuonna 2016). Kampanjan laatijat tietävät
useimpien äänestäjien jo ymmärtäneen Trumpin moraa-liset
heikkoudet. Bidenin viestintä keskittyykin istuvan
presidentin epäonnistumisiin epidemian torjunnassa ja
talouden hoitamisessa sekä Bidenin tarjoamaan vaih-toehtoon
kansakuntaa yhdistävänä johtajana.
Trumpin huomattua, että valtaosa äänestäjistä on eri
mieltä hänen kanssaan politiikan sisältökysymyksistä,
hän näyttää keskittyvän salaliittoteorioihin ja vaalien
väitettyihin väärinkäytöksiin. Trump on nostanut esiin
muun muassa kysymyksen postiäänestyksen luotet-tavuudesta,
tosin ilman minkäänlaisia todisteita vää-rinkäytöksistä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kansa,
josta yli 90 prosenttia arvostaa maan postilaitosta, on
herännyt vastustamaan laitokseen vaalien alle suun-niteltuja
leikkauksia. Niitä ei ole enää näköpiirissä.
Koska USA:ssa ei ole Euroopan tapaan väestöre-kistereitä,
äänestäjien rekisteröityminen on hankalaa
monissa osavaltioissa. Sitä pyritään tietoisesti myös
hankaloittamaan. Tästä kärsivät erityisesti köyhät vä-hemmistöt,
demokraattien perinteiset kannattajat. Mitä
alhaisempi näiden äänestäjien äänestysaktiivisuus on,
sen paremmat mahdollisuudet on Trumpilla. Bidenin
intressissä on taas saada Trumpiin tyytymätön äänes-täjien
enemmistö kaikin keinoin vaaliuurnille.
Marraskuussa määritellään USA:n suunta pitkäksi
ajaksi. Toivokaamme, että demokratia toimii ja presi-dentiksi
valitaan kansan enemmistön suosima ehdo-kas.
Itse jaksan uskoa amerikkalaisten tekevän oikean
valinnan.
Kolumni on kirjoitettu 19.8.2020.
Tapani Kaskeala on ekonomistin koulutuksen saanut kansainvälisen rahoituksen ja kaupan tuntija. Ennen eläköitymis-tään
hän työskenteli Finpron toimitusjohtajana sekä Lontoossa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokun-nan
jäsenenä. Kaskeala on tarkkaillut maailmaa myös muun muassa Brysselistä ja Washington DC:stä käsin. Viime vuo-det
hän asunut Floridassa, jossa hänen vaimonsa Mia Hagman toimii suomalaisen seurakunnan pastorina.
SAM MAGAZINE 3/20 | 21