KOLUMNI
Rodun fiktiolla on ollut
kauaskantoiset vaikutukset
MIKSI RASISMI on vuonna 2020 yksi Yhdysvaltojen pre-sidentinvaalien
eniten puhuttavista aiheista, vaikka
kaikenlaisen rotuun perustuvan syrjinnän kieltänyt
kansalaisoikeuslaki säädettiin Lyndon B. Johnsonin
allekirjoittamana jo 1964? Minkä takia täytyy tukea ja
ymmärtää Black Lives Matter-liikettä, jos Yhdysval-toihin
vaikutusvaltaisimpaan virkaan on valittu musta
mies? Ovatko protestoijat vain mellakoitsijoita?
Olen kuullut nämä kysymykset eri muodoissa monta
kertaa vuoden 2020 aikana. Jotta niihin voi vastata, on
avattava rodun käsitettä ja kurkistettava Yhdysvalto-jen
historiaan.
Orjuus liitettiin mustaan ihonväriin
Rodun käsite on ihmiskunnan historiassa verrattain
nuori keksintö. Rotu on fiktiota, sillä se ei perustu
ihmisen biologiaan tai perimään, vaan juontaa juu-rensa
eurooppalaiseen imperialismiin. Valloituksia ja
kolonialismia oli helpompi perustella, kun valkoinen
rotu määriteltiin ylempiarvoiseksi. Rodun käsitettä, ja
erityisesti valkoisuuden ylivertaisuutta puolustettiin
useilla näennäistieteisillä julkaisuilla. Rodun käsitteellä
perusteltiin 250 vuotta kestänyt orjakauppa, jonka ai-kana
Yhdysvaltoihin tuotiin Afrikasta arviolta 390 000
ihmistä töihin plantaaseille – ja yli kymmenen miljoo-naa
vietiin Latinalaisen Amerikan ja Karibian maihin.
Rodun fiktio mahdollisti sen, että orjuus liitettiin
mustaan ihonväriin. Vaikka esimerkiksi irlantilaisia oli
pidetty Amerikoissa plantaasien kurjissa työoloissa, lain
mukaan he olivat ihmisiä. Mustia sen sijaan pidettiin
omaisuutena, orjuus kesti koko elämän, ja se periytyi
jälkeläisille. Tämä muuttui vasta 1863. Sen jälkeen Jim
Crow-järjestely segregoi mustat kakkosluokan kansa-laisiksi
lähes sadaksi vuodeksi.
Rodun fiktio on vaikuttanut myös amerikansuoma-laisiin.
Suomalaisista tuli Yhdysvalloissa lain edessä val-koisia
vasta vuonna 1908, kun minnesotalainen tuomari
määräsi niin. Tähän asti suomalaista rotua pidettiin
alempiarvoisena ja ”mongolialaisena”. Tämä perustel-tiin
paitsi ulkonäöllä, kielellä ja kulttuurilla, mutta myös
politiikalla: ra-dikaalina
pidet-ty
aktivismi voitiin
hiljentää tehokkaam-min,
kun kansalaisuus
rajattiin valkoisille.
Valkoisuus tuo etuoikeuden
Valkoisuus tuo oikeuksia, turvaa, ja resursseja. Vielä
60 vuotta kansalaisoikeusliikkeen jälkeen valkoisen
kotitalouden nettovarallisuus Yhdysvalloissa on keski-määrin
10 kertaa suurempi kuin mustan kotitalouden1.
Valkoisen elinajanennuste on parempi kuin mus-tan2.
Ruokaturvattomuus on mustalla perheellä aina-kin
kaksi kertaa yleisempää kuin valkoisella perheellä3.
Mustalla miehellä on kaksi ja puoli kertaa suurempi
todennäköisyys tulla poliisin tappamaksi elinaikanaan
kuin valkoisella miehellä4.
Rodun fiktiolla on ollut kauaskantoiset merkitykset
ja vaikutukset nykyhetkeen.
Tuttuja ja toistuvia tapahtumia
Rotuun perustuva politiikka läpäisee Yhdysvalloissa
puoluerajat. Republikaani Donald Trump kannattaa
avoimesti valkoista ylivaltaa; demokraatti Bill Clinto-nin
”tough on crime”-politiikka vaikutti merkittävästi
siihen, millä tavalla mustia amerikkalaisia vangitaan
ja kohdellaan tänä päivänä poliisin toimesta.
Rodun fiktio mahdollisti
sen, että orjuus liitettiin
mustaan ihonväriin.
Laura Kihlström on tohtorikoulutettava (sociocultural/medical anthropology) ja kansanterveystieteen opiskelija (MPH,
Maternal and Child Health) University of South Floridassa. Kihlström taustoittaa kuluvan vuoden kolumneissaan Yhdys-valtojen
presidentin vaalivuoden teemoja, amerikkalaista yhteiskuntaa ja äänestäjäkuntaa.
14 | SAM MAGAZINE 3/20