7
Liisa Pietola
dioksidia takaisin ilmakehästä. Kasvien kasvat-taminen,
biologinen sidonta on avainratkaisu.
Teknologiasia keinoja tulee rinnalle, mutta tuskin
voittavat fotosynteesin voimaa.
Hiilinieluja tarvitaan
tasapainottamaan loput päästöt
Ihmisen toiminta aiheuttaa päästöjä aina jonkin
verran, joten tasapainottavaa hiilensidontaa
tarvitaan. Lisäksi tarvitsemme hiilinieluja eli
kasvavia hiilivarastoja maaperään ja puustoon,
jotta voimme vähentää hiilidioksidipitoisuutta
ilmakehästä.
Pellot voivat olla hiilineutraaleja ja jopa nie-luja
metsien lailla. Tämä vaatii parempia satoja,
syväjuurisia kasveja viljelykiertoon sekä lähes
ympärivuotista kasvipeitteisyyttä. Maa ei saisi
olla paljas ja muokkausta on minimoitava. Turve-maat
ovat haastavampia, mutta hyvät typpivarat
ja poudankestävyys ovat etuja, joita ei voi sivuut-taa.
Viljelijöillä tulee olla valinnanvapaus soveltaa
omille maille sopivimpia ilmastotoimia.
Hiilinielujen rakentaminen nostaa arvoon-sa
maan tuottavuuden. Maan kasvukunnosta
huolehtiminen on ykkösasia, jota myös IPCC:n
elokuinen raportti korosti. Suurimmalla osalla
Suomen pelloista on mahdollisuus merkittävään
hiilinieluun. Tutkimuksen tulee tämä pikaisesti
todentaa, jotta viljelyn arvo sekä ruuantuottajana
että hiilensitojana saadaan lisäämään maatalou-den
kannattavuutta.
Toivottavasti meillä on pian peltojen
hiilimarkkinoita, luonnontieteellisillä kriteereillä.
Tällöin pääsemme myymään sekä satoja että
ekosysteemipalveluja kuten hiilensidontaa. ■
LIISA PIETOLA, MTK YMPÄRISTÖJOHTAJA
Viljelijät tekevät jo
ilmastonmuutosta hillitseviä toimia
Keski-Uudenmaan alueella toimiva VILKKU Plus
-hanke nostaa esille alueen viljelijöiden tekemiä
käytännöntoimia ilmastonmuutoksen hillitse-miseksi.
”Silloin kun madot viihtyvät
pellossa, kaikki on hyvin”, Ilari
Sundberg tiivistää.
Käytännön toimia ei toteuteta ainoas-taan
ilmastonmuutoksen takia, vaan satotason
nostamiseksi parantamalla maan kasvukuntoa.
Keski-Uudenmaan viljavaltaisilla pelloilla maan
orgaanisen aineksen vähyys rajoittaa paikoin rajus-tikin
satotasoa. Varsinkin kasvukausina, joina liika
kuivuus tai liika märkyys heikentävät satoa, maan
kasvukunto on tärkeä hyvän satotason saamiseksi.
Viljelytoimet, joilla saadaan parannettua maan
kasvukuntoa lisäävät maan eloperäisen aineksen
määrää. Tämä käy taas yksiin ilmastonmuutoksen
hillintätoimista puhuttaessa.
Maan eloperäisen aineksen lisäämisen voi
aloittaa syyskylvöisten kasvien avulla, jos tilan
viljelyvalikoima painottuu ainoastaan kevätviljojen tuotantoon. Syysviljojen juuristo
on kevätviljoja laajempi ja jättää kasvuston tuleennuttua enemmän hiiltä maahan.
Syysviljat pystyvät käyttämään hyväkseen maan kevätkosteuden ja keväisen aurin-gonsäteilyn
kasvuunsa, mikä on kuivina keväinä etu kevätviljoihin nähden.
Aikaisia kevätviljoja viljeltäessä kerääjäkasvit sopivat hyvin lisäämään maan
eloperäisen aineksen määrää. Kerääjäkasvina italianraiheinä voi kasvattaa tiheän
juuriston, vaikka puinnin jälkeen maanpäällinen kasvusto näyttäisikin heikolta.
Kerääjäkasvien hyöty on siinä, että maan eloperäisen aineksen määrä kasvaa, ilman,
että pelto on poissa sadon tuotannosta.
Tehokas tapa lisätä maahan eloperäistä ainesta on viljellä ympäristönurmia,
joissa kasvaa syväjuurisia kasveja, kuten puna-apilaa ja ruokonataa. Nurmien viljely
on kuitenkin pois sadontuotannosta, jos nurmelle ei ole käyttöä. Parin vuoden nur-mikasvusto
voi saada jo ihmeitä aikaan maan kasvukunnolle, joten peltopinta-alan
vähentäminen sadontuotannosta pariksi kasvukaudeksi ei välttämättä ole tilalle
taloudellisesti tappiollista pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna.
Mäntsäläläinen Ilari Sundberg on yksi monista keskiuusimaalaisista viljelijöistä,
joka toteuttaa isännöimällään Paunin tilalla kaikkia edellä mainittuja toimia maan
kasvukunnon parantamiseksi. Tämän lisäksi Ilari istuttaa valtaojien ja puron varsille
puita. Koemielessä Ilari on istuttanut koivua ja leppää. Hän ei kuitenkaan istuta puita
vain ilmastonmuutosta hillitäkseen,
vaan puilla on omat tehtävänsä vil-jelyn
kokonaisuutta ajatellen. Puiden
juuret sitovat penkkoja estäen niitä
sortumasta ojaan. Puiden lehvästöt
varjostavat ojia, jolloin ojauomassa
vesi virtaa vapaasti, eikä oja tukkiudu
liiasta kasvillisuudesta.
JANNE HEIKKINEN, VILKKU PLUS
-HANKKEEN HANKEVASTAAVA
Faktat:
• Viljelijöille suunnattu VILKKU Plus -hanke
(Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä maat-alouden
vesiensuojelusta Keski-Uudel-lamaalla)
aloitti toimintansa toukokuun
2018 alussa.
• Hankealuetta ovat Nurmijärvi, Tuusula ja
Mäntsälä.
• Kaksivuotinen hanke on jatkoa VILK-KU-
hankkeelle.
• Hankkeessa ovat mukana Keski-Uudenmaan
maaseutuhallintopalvelut, Keski-Uuden-maan
vesiensuojelun liikelaitoskuntay-htymä
ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun
vesiensuojeluyhdistys ry. Hanketta hallinnoi
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Mukana
suunnittelussa ovat myös MTK Uusimaa,
ProAgria Etelä-Suomi ja Uudenmaan ELY-ke-skus.
• Hankkeen päärahoitus tulee Euroopan
maaseudun kehittämisen maatalousrahas-tosta.
7