13
Kiinteistökehitys vaatii
pitkäjännitteisyyttä - hankkeesta
uskonvahvistusta niin vanhoille kuin
uusille ideoille
Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäyttökohteena uusi peltotie ja peltoalue.
Maatilakiinteistöresurssit tuottamaan -yhteis-työhankkeessa
(1.1.2017 – 30.9.2019) edistettiin
maatilakiinteistöjen uusiokäyttö- ja resurssitehok-kuusratkaisujen
käyttöönottoa osana maatilan
kilpailukyvyn parantamista. Hankkeen toteuttajana
toimi AF-Innova ja pääyhteistyökumppaneina MTK
Uusimaa ja SLC Nyland sekä paikalliset MTK- ja
SLC- tuottajayhdistykset. Hankkeen taustavoimia
edustivat Uudenmaan ELY-keskus sekä Areva Solar
Oy, Destia Oy, Hämeen-Uudenmaan Turkiseläinten
Kasvattajat ry, NostoConsulting Oy, Maapörssi Oy,
Sitowise Oy ja kaksi ruotsinkielistä säätiötä.
Kehitysteemaa tehtiin tunnetuksi lähes 900
uusmaalaiselle viljelijälle yli 30:ssa koulutus- ja info-tilaisuudessa.
Tietotaitoa ja osaamista jaettiin myös
erilaisten kartoitusten, selvitysten, kohdesparraus-ten
ja viestinnän muodossa.
Hankkeen toimintaan osallistuvilta kerätyn
Hankkeen toimintaan
osallistuvilta
kerätyn palautteen
mukaan viljelijät
saivat kaipaamaansa
täsmätietoa ja hanke
laajensi näkökulmaa
nähdä kiinteistöissä
erilaisia
mahdollisuuksia.
palautteen mukaan viljelijät saivat kaipaamaansa täsmätietoa ja hanke
laajensi näkökulmaa nähdä kiinteistöissä erilaisia mahdollisuuksia.
Monet tunsivat olevansa oikeilla jäljillä ja saivat uskonvahvistusta
omille ajatuksilleen käynnistää uusi tai jatkaa jo aiemmin suunniteltua
tai käynnistettyä ideaa. Kehityskohteissa toiminnalliset aktiviteetit
painottuivat rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten
hyötykäytön, tuotantorakennusten uusiokäytön ja aurinkosähkötuo-tannon
toteutukseen.
Ylijäämämaa-ainesten hyödyntäminen pellonparannuskohteissa
taloudellisia panostuksia tehtiin kunnan ympäristötoimelle toimitetta-van
pellonpinnan muotoilu- ym. hyötykäyttösuunnitelmien laadin-taan,
yhteyksien luomiseen kunnan ympäristötoimen ja maanraken-nusalan
yritysten kanssa, valtaojien putki- ja tarvikekustannusten
hankintaan ja uuden viljelyalan kunnostamiseen.
Taloudellisena hyötynä ovat pelto- ja maatilainfran
paranemisen kautta tapahtuva ihmis- ja konetyö-menekin
ja tuotantotarvikehukan pienentyminen,
pellon maanrakenteen ja kantavuuden paranemi-nen
ja tilakohtaisen viljelyalan kasvu.
Tuotantorakennusten uusiokäyttökohteis-sa
taloudelliset panostukset koostuvat uuden
käyttötarkoituksen edellyttämistä muutostöistä ja
tarvikkeista (pienirtaimistovarasto, toimitilat, remp-patilat),
lupakustannuksista, asiakaskohderyhmän
hankintakustannuksista ja taloudellisena hyötynä
uudet lisätulot vuokraustoiminnan muodossa.
Aurinkosähkökohteissa tehtiin taloudellisia pa-nostuksia
mm. energiataselaskelmien laadintaan ja
aurinkosähköjärjestelmän hankintaan ja asentami-seen.
Saavutettavia hyötyjä ovat kustannussäästöt
ostosähkön korvaamiseksi ja kohtuullisen (n. 10v.)
investoinnin takaisinmaksuajan saavuttaminen hyödyntämällä tarjolla
olevaa 40 %:n investointitukea.
Kiinteistökehitys vaatii pitkäjänteisyyttä. Kaikki käytännön toi-menpiteet
tilalla vievät aina oman aikansa asian syntyideasta, asian
mutusteluun ja käytännön toteutukseen. Maankäytön lainalaisuudet
ja reunaehdot on otettava huomioon. Alueen uuden käyttömuodon
kehittämiseen saattaa kulua aikaa helposti kymmenen vuotta. Raken-nusten
käyttötarkoituksen muutosten hyödyntäminen täysimääräisesti
kuluu usein aikaa 2-4 vuotta. Maaseudun kiinteistöjen uusiokäytölle
on erilaisia mahdollisuuksia. Kohteen suunnitteluun, toteutukseen ja
kysynnän selvittämiseen kannattaa panostaa. ■
KUVA JA TEKSTI: HARTO YLITALO, KEHITYSJOHTAJA, AF-INNOVA