3
Ympäristörikollisesta ilmastosankariksi
MATTI PERÄLÄ
Miltä tuntuu arki, jossa lehtien otsikot
ja uutiskatsaukset nimittävät vuoron
perään joko ympäristörikolliseksi tai
ilmastosankariksi? Laittaisiko sankarin
viitan selkään päivänpaisteessa vii-lettäen
vai luimuisiko yön hämärissä
varjoissa.
Ainakin itselle on median toimes-ta
noussut korostuneesti esille juuri
ilmasto- ja ympäristökysymykset;
miten voisi, tulisi ja ennen kaikkea
pitäisi toimia, että asiaan pystyisi vai-kuttamaan
yksilötasolla. Tämän lisäksi
julkisista uutis- ja varsinkin sosiaalisen
median pahoinvointivirroista tulee helposti poimittua juuri ne
otsikot, joissa ilmaston ja ympäristön paatunein rikollinen olen-kin
minä itse, viljelijä.
Oli taustalla sitten viime kevään eduskuntavaaleista seuran-nut
poliittinen vetovastuun muutos ja hallitusohjelman linjauk-set
tai vaikkapa eduskuntatalon edustalla järjestetyt lakot, ovat
ilmasto- ja ympäristökysymykset nostaneet merkitystään myös
maataloudesta uutisoitaessa ja vastauksia etsittäessä.
Viestillä ja sen sävyllä on merkitystä
Meille viljelijöille syyllistävä uutisointi on toki tullut tutuksi
vuosien mittaan. Suomenlahden, Saaristomeren tai vaikkapa
Littoistenjärven kesän leväkukintojen aiheuttajaksi nostetaan
melkein aina suomalainen maanviljelijä.
Jatkuva lähes julkinen parjaaminen ympäristönpilaamisesta
ja ilmastonmuutokseen syyllistämisestä tuntuu vain kiihtyvän. Ei
ole siis ihme, että tuottajien jaksaminen on viime vuosina ollut
kortilla.
Toivottavasti tämä tulee muuttumaan - kuollutta hevosta
kun on turha piiskata. Eteenpäin ei päästä vaikka piiskaamisen
kehittämiseen olisi valjastettu koko joukko konsultteja ja tutki-joita.
Maailma, etenkään Suomi, ei pelastu sillä että syyllistämme
toisiamme omista tekemättömistä töistä ja erheistä.
Maa- ja metsätalousministeriön Yhdessä kokeillen -selvitys-hankkeen
tuottajille suunnattavan ympäristö- ja ilmastoviestin-nän
haasteeksi nostettiin juuri median rooli tiedon jakamisessa:
”Maanviljelijät saavat eniten tietoa mediasta, jossa keskustelu
maatalouden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista on syyllistävää
ja riitaisaa.”
Tarvitaan siis yhteistä kieltä ja yhteistä suuntaa. Tämä ei
kuitenkaan ole helppoa tuottajille kuin ei myöskään hallinnolle.
Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mukaan erilaiset
hankkeet tuottavat kyllä paljon tietoa ilmasto- ja ympäristö-toimista,
mutta niiden viestintä on sirpaleista ja lyhytjänteistä.
Lisäksi saatavilla olevaa tietoa voi olla vaikeaa soveltaa omalla
maatilalla, koska siinä ei ole huomioitu tilakohtaisia tarpeita.
Hyvin kohdennettu, lähteytetty sekä perusteltu tutkittu tieto,
jota voisi soveltaa omalla tilalla olisi kullanarvoisia.
Yksittäisen sankarin viitta ei vielä riitä,
tarvitaan yhteistyötä
On totta, että olemme todennäköisesti vasta matkamme
alkutaipaleilla. Syyttämällä ja läksyttämällä ei kukaan kuitenkaan
jaksa eteenpäin. Uuden asian ja taidon omaksumisessa kannus-tamisella
ja myönteisellä suhtautumisella voidaan saavuttaa
yhteinen määränpää. Tarvitaan luottamusta ja uskoa, puolin ja
toisin. Tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden ja osapuolten kanssa
päästään myös vaikuttamaan siihen, miten määränpää saavute-taan.
Riitaisasti ja näköalattomasti asioihin suhtautuen on riski
leimautua oman asiansa ajajaksi tehden pahimmillaan maalin
omaan päähän, siitä tietenkin muita syyttäen.
Pienenä kansakuntana ja maanviljelijöinä yksittäiset
soolosuoritukset eivät riitä vastaukseksi haasteisiin - tarvitaan
yhteistyötä. Suunnannäyttäjillä on oma tärkeä roolinsa, mutta
yhtä lailla tarvitaan yhteistä joukkovoimaa. Sankarin viitta kuuluu
eittämättä niin meille tuottajille kuin myös niille, jotka nostavat
esille sen työn mitä tuottajat ovat jo tehneet ja edelleen tekevät.
Satoi tai paistoi, puen tänään ja huomennakin mieluummin
päälleni viitan. Ojennan sen myös mielelläni kaikille heille, jotka
jaksavat tavoitella yhteistä päämäärää.
MATTI PERÄLÄ
VILJELIJÄ, TOIMINNANJOHTAJA, PÄÄTOIMITTAJA
Poimintana tämän
lehden jutuista (s. 10-12):
• Kaavoituksen ohjausvaikutukset ja
Uudenmaan maakuntakaavan nähtävillä
olo ja muistutusaika 8.10.-8.11.2019.
• Nyt nähtäville tuleva
Uudenmaan maakuntakaava
tulee suoraan vaikuttamaan
maankäyttömahdollisuuksiin ja jatkossa
ohjaamaan kuntien kaavoitusta aina
vuoteen 2050 asti.
• Maanomistajilla on mahdollisuus jättää
muistutus kaavasta!
• Kehotan kaikkia maanomistajia
tutustumaan tulevaan kartta-aineistoon
(8.10.-8.11.), ottamaan
osaa kaavatilaisuuksiin ja
tarvittaessa jättämään muistutuksen
kaavaehdotuksista.