KAAVOITUS OHJAA MAANKÄYTTÖÄ
12
Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädöksiä, jotka mahdollistavat
maanomistajille korvauksen, jos rakentamisrajoituksista aiheutuu
maanomistajalle huomattavaa haittaa tai jos maanomistaja ei voi käyt-tää
aluetta hyväkseen kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla.
Maanomistajien vaikutusmahdollisuudet
Kaavaprosessin aikana kaavaluonnokset ja -ehdotukset tulevat julki-sesti
nähtäville, jolloin asiaan osallisilla on mahdollisuus antaa asiassa
mielipiteitä ja muistutuksia.
Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan
kaavaprosessin alkuvaiheessa laaditussa osallistumis- ja arviointisuun-nitelmassa
määritellyllä tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian
laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin
kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin
aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä
sanomalehdessä. Nykypäivänä kaava-aineisto löytyy käytännössä
kunnan tai maakunnan nettisivuilta. Uudenmaan maakuntakaava 2050
on näillä näkymin tulossa nähtäville 8.10. – 8.11. Tänä aikana voi tehdä
muistutuksia kaavaehdotuksesta. Aineisto tulee löytymään osoitteesta
www.uusimaakaava.fi/kaavaehdotus. ■
HELENA ÅLGARS,
VARATUOMARI,
TOIMITUSJOHTAJA
MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS OY
HELENA.ALGARS@ARVIOINTIKESKUS.FI ,
P. 0500 665 655
Maankäytön suunnittelua tapahtuu sekä valtakunnallisella, maakun-nallisella
että kunnallisella tasolla. Valtakunnan tasolla maankäytön
suunnittelu on yleispiirteistä ja tapahtuu käytännössä siten, että
valtioneuvosto tekee päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttöta-voitteista,
jossa linjataan koko maan kannalta merkittäviä alueiden-käytön
kysymyksiä. Tavoitteilla ei ole suoria oikeusvaikutuksia, mutta
valtion viranomaisen tulee toiminnassaan ottaa tavoitteet huomioon.
Maakunnan ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on edistettävä
niiden toteuttamista. Tällä hetkellä voimassa olevat valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan 1.4.2018.
Maakuntakaava
Maakunnalliset liitot laativat maakuntakaavoja, joissa esitetään
alueiden käytön ja yhdyskuntarakentamisen periaatteet ja osoitetaan
maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia
osoitetaan maakuntakaavassa vain siltä osin ja sillä tarkkuudella, kuin
alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten
tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden
käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Uudenmaan liitossa on
parhaillaan valmisteilla maakuntakaava Uusimaa 2050, joka kattaa
koko Uudenmaan alueen. Maakuntakaavassa voidaan antaa mm.
suojelumääräyksiä, jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen,
rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden
erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava. Keskustelua onkin
herättänyt Uusimaa 2050 kaavaehdotuksessa olevat metsiä koskevat
lisääntyneet suojelumääräykset, mitkä johtavat siihen että kyseisiin
metsiin ei sovelleta metsälakia vaan luonnonsuojelulakia. Kaava astuu
voimaan, kun se aikanaan maakuntavaltuuston päätöksen ja mahdolli-sen
oikeuskäsittelyn jälkeen saa lainvoiman.
Yleiskaava
Yleiskaavan laatii kunta, ja sen tarkoituksena on kunnan tai sen osan
yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä
toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta
ja muuta tarkempaa suunnittelua. Yleiskaava on joustava kaavamuoto.
Se voi olla luonteeltaan hyvinkin strateginen ja yleispiirteinen lähes-tyen
maakuntakaavan esittämistapaa. Toisaalta yleiskaava voidaan
laatia tarkaksi suoraan rakentamista ohjaavaksi. Tällaisia yleiskaavoja on
laadittu erityisesti ranta- ja kyläalueille. Myös tuulivoimarakentamisen
ohjaamisessa yleiskaavan rooli on vahvistunut. Yleiskaava on mahdol-lista
laatia myös siten, että sen perusteella voidaan myöntää raken-nuslupia
rannalle rakentamiseen. Yleiskaavalla on myös merkitystä
esimerkiksi harkittaessa rakentamisen erityisiä edellytyksiä suunnitte-lutarvealueella.
Asemakaava
Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään,
mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkik-si
rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaava voi koskea
kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus
jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta. Ranta-alueiden raken-tamista
voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka laatii maanomistaja.
Kaavan vaikutukset maanomistajille
Kaikkiin kaavamuotoihin liittyy rakentamisrajoituksia, joiden laajuus
ja sisältö riippuu kaavamuodosta. Kun kyse on esim. metsäalueista,
kaavamerkintä voi vaikuttaa siihen käsitelläänkö metsää metsälain tai
luonnonsuojelulain mukaisesti. Maakuntakaavan rakentamisrajoituk-set
ovat suppeampia kuin yleis- tai asemakaavan rajoitukset.
Uudenmaan liitto esittelee Uusimaa-kaavaa
lokakuun aikana eri puolilla
Uuttamaata. Tuleviin kaikille avoimiin
yleisötilaisuuksiin voi poiketa vapaasti
kello 15−18 välillä:
• Hyvinkää ma 21.10. Scandic-hotelli
(Hämeenkatu 2-4)
• Loviisa ke 23.10. Loviisan pääkirjasto
(Kuningattarenkatu 3)
Kaavaehdotukseen voi tutustua tilaisuuksien lisäksi
Uudenmaan liiton verkkosivuilla www.uusimaakaava.fi/
kaavaehdotus ja toimistolla sekä Uudenmaan kunnissa.
/kaavaehdotus
/
link
