25
SADON HINNAN KIINNITTÄMINEN
Viime vuosina hintavaihtelut vilja- ja öljykasvimarkkinoilla ovat olleet suuria, minkä vuoksi markkinaseurannan
tärkeys, ostajien hintanoteerausten ja pörssien futuurihintojen seuranta, on korostunut entisestään.
Maailmanmarkkinoilla tapahtuvat muutokset heijastuvat kotimaan hintoihin.
Sopimustuotanto on viljelijän ja ostajan välinen, molempia hyö-dyttävä
kumppanuussuhde. Sadon määrään ja laatuun liittyvät
riskit eivät poistu sopimuksilla, mutta niitä voidaan hallita näin
paremmin. Sopimukset ovat aina velvoittavia, minkä tiedostamis-ta
sekä sopimuksen sisällön tuntemisen tärkeyttä ennen niiden
allekirjoitusta ei voi liiaksi korostaa.
Viljelysopimuksessa sovitaan tyypillisesti viljeltävän tuotteen
määrästä, tavoiteltavasta laadusta sekä muista tuotantoon ja
toimitukseen liittyvistä yleisestä ehdoista. Viljelysopimuksessa ei
tarvitse olla sovittuna kiinteää hintaa, mutta normaalisti sovitaan
myös hinnan määräytymisperusteet sekä aiottu hintamekanis-mi.
Tässä artikkelissa käydään läpi joitain sopimusmalleja yleisellä
tasolla. Tiedot eri ostajien sopimustyypeistä ja hinnoittelumalleista
löytyvät ostajien internetsivuilta.
Markkinahintaisissa sopimuksissa hinta määräytyy mark-kinatilanteen
mukaan. Viljakaupan/toimituksen vahvistamisen
yhteydessä viljaerälle määräytyy perushinta ostajan senhetkisen
hintanoteerauksen ja laatuhinnoittelun mukaan.
Kiinteähintaisessa sopimuksessa myyntierälle sovitaan kiinteä
perushinta. Laatuhinnoittelussa sovelletaan joko sopimuksenteko-
tai toimitushetken laatuhinnoittelua. Laatuhinnoittelun määräyty-misajankohta
määritellään sopimuksessa.
Kiinteähintaisessa sopimuksessa voidaan sopia täsmällises-tä
toimitusmäärästä tai toimitettavalle määrälle voidaan sopia
ylä- ja alarajat (esim. sopimusmäärä +/-10 %). Ennakolta sovittu
perushinta (kiinteä hinta) lisää ennakoitavuutta ja pienentää sekä
myyjän (viljelijä) että ostajan hintariskiä. Markkinahinnan muutok-sia
on kuitenkin mahdoton ennustaa ja tavoitehinta sadolle tulisi
asettaa omien tuotantokustannusten perusteella. Kiinteähintaisia
sopimuksia ei suositella tehtäväksi koko normaalisato-odotuksen
mukaiselle tonnimäärälle olosuhteista johtuvan sadon määräriskin
takia.
Termiinikaupalla tarkoitetaan sopimusmallia, jossa myyntie-rän
toimitus on siirretty myöhempään ajankohtaan, mutta sen
hinta on määritelty sopimuksen tekohetkellä. Termiinikaupassa
vilja- tai öljykasvierän hinta voidaan kiinnittää etukäteen tulevaan,
esimerkiksi yli kuukauden päässä olevaan toimitusajankohtaan.
Termiinisopimuksia voidaan tehdä myös lyhemmälle aikavälille.
Tällöin viljelijä sitoutuu toimittamaan viljan esimerkiksi kuukauden
kuluessa etukäteen määriteltyyn hintaan. Hintana käytetään osta-jan
ilmoittamia hintanoteerauksia. Termiinikauppa antaa samanai-kaisesti
myyjälle ja ostajalle keinon pienentää kauppaan sisältyvää
hintariskiä.
Termiinihinnat ovat ostajien antamia julkisia viljalajikohtaisia
noteerauksia lähtien päivänhinnasta ja jatkuen kuukausihintoina
yli koko satokauden. Noteeraukset tarkoittavat peruslaatuista
viljaa. Muut ehdot sisältyvät sopimuksen ehtoihin.
Basis-sopimuksissa myytävän tuotteen perushinta muo-dostuu
myyntihetken Euronext (MATIF)-futuurinoteerauksesta
sekä etukäteen sovitusta basiksesta. Termillä ”basis” tarkoitetaan
tiettynä hetkenä, tietyssä toimituspaikassa vallitsevan ostohinnan
ja futuurin noteeraushinnan eroa. Kaikille viljalajeille ei basis-so-pimuksia
ole pörssinoteerausten puuttuessa. Basis-sopimuksella
viljelijä sitoo hinnan tiettyyn futuuriin, vaikka ei itse tee futuuri-kauppaa
pörssissä.
Hintaputkitermiinillä perushintaa korjataan putken ylittävältä
tai alittavalta osalta ennakkoon sovitulla summalla, jos markki-nahinta
on toimitettaessa putken ulkopuolella. Perushinta on
toimituspäivänä voimassa oleva päivän hinta.
Tuoreviljasopimuksella viljelijä voi toimittaa viljaerän kuivat-tavaksi
ostajan kanssa sovittuun paikkaan ja maksaa kuivatuskus-tannuksen.
Tuoreviljasopimuksella voidaan varmistaa kuivatuska-pasiteetin
riittävyys myös kosteampina syksyinä.
Vientiin tähtäävän toimitussopimuksen tehdessään viljelijä
sitoutuu siihen, että hänen toimittamansa viljaerä menee
vientimarkkinoille sovittujen laatuehtojen mukaisesti. Tällaiseen
sopimukseen sisältyy yleensä velvoite olla valmis toimittamaan
viljaerä joustavasti ajankohtana, jolloin vientitoimitus toteutuu.
Erilaisia vaihtoehtoja sadon hintakiinnityksille on useita.
Näistä viljelijän pitäisi osata valita itselleen parhaiten sopiva malli
tai tehdä useampia sopimuksia, joilla hajauttaa hintariskiä. Tämä
ei ole helppoa. Hintariskin hajauttamiseen pitää paneutua ajan
kanssa markkinoita silmällä pitäen samalla tulevia kasvilaji ja laji-kevalintoja
suunnitellen. Lisätietoa viljakaupasta ja sopimusvilje-lystä
voi käydä lukemassa VYR:n kotisivuilta löytyvästä Viljakaupan
ja sopimusviljelyn oppaasta. ■
https://guide.vyr.fi/publications/viljakaupan-ja-sopimusvil-jelyn-
opas/1-johdanto
TEKSTI: HANNA HEIKKULA
ASIANTUNTIJA
VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ
VYR RY
/viljakaupan-ja-sopimusvil-jelyn-
