lisäksi 118 poroa, 8 porokoiraa, rekiä
sekä runsaasti jäkälää.
Retkikunnan matka kesti kolme kuukautta
ja kulki laivalla Pohjois-Norjasta
New Yorkiin, junalla New Yorkista Seattlen
kautta San Franciscoon ja lopulta
valaanpyyntialuksella San Franciscosta
Tellerin kaupunkiin Alaskaan.
Tunturisaamelaiset herättivät pitkän
matkansa aikana paljon huomiota
ja joutuivat myös median valokeilaan.
Retkikunta pysähtyi usein matkan aikana
ja esimerkiksi Madisonissa Wisconsinissa
sekä St. Paulissa Minnesotassa
sai ”eksoottisuutensa” vuoksi paljon
mediahuomiota.
Vain kolmasosa palasi kotimaahansa
Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1898,
ensimmäistä retkikuntaa paljon suurempi
lähti samalle matkalle. Yli sata
saamelaista ja yli 500 poroa matkusti
samaa reittiä Seattleen saakka, mutta
siellä retkikunta joutui vaikeuksiin.
Yhdysvaltain hallitus veti rahoituksen
pois ja saamelaisille varattu iso laiva
peruttiin.
Sheldon Jackson onnistui saamaan
hieman lisää rahoitusta ja järjesti osalle
saamelaisia laivamatkan Alaskaan. Porot
jouduttiin kuljettamaan jalan Hainesin
kaupungista yli 1300 kilometrin
päähän Yukon-laaksoon. Kun yli vuosi
Pohjois-Norjasta lähdön jälkeen retkikunta
saavutti määränpään, vain sata
poroa oli selvinnyt hengissä Alaskaan.
Perille päässeet olivat kuitenkin sitkeitä,
ja niinpä vuoteen 1910 mennessä Alaskassa
olikin jo yli 20 000 poroa.
Saamelaiset opettivat Inupiaq/Yup’ik
-kansalle poronhoitotaitoja, kuten lypsämistä
ja lassoamista sekä juuston,
vaatteiden ja esineiden valmistamista.
Kun saamelaisten 3-vuotissopimus
päättyi, ainoastaan noin kolmasosa palasi
takaisin Eurooppaan. Alaskassa ja
muualla Yhdysvalloissa asuu edelleen
Alaskan alkuperäisväestön nälänhädältä
pelastaneiden saamelaisten jälkeläisiä.
© U.S. EMBASSY FINLAND
Rauhatäti vetämässä tarinankerronnan työpajaa Ivalossa. Nuoret tutkivat teksteissään omaa
arktista identiteettiään.
Samoilla leveysasteilla
eläminen yhdistää
Yhdysvaltain ja Suomen arktinen yhteistyö
on jatkunut läheisesti 1800-luvun
lopun jälkeenkin. Molemmat vaikuttavat
Arktisessa neuvostossa, jonka puheenjohtajamaana
Suomi toimi viimeksi
vuosina 2017-2019.
Yhdysvaltain suurlähetystö on myös
rahoittanut useita nuorisovaihto-ohjelmia,
joissa suomalaiset osallistujat ovat
matkustaneet Alaskaan ja alaskalaiset
vastaavasti Suomeen.
Viime vuosina suurlähetystö on myös
tukenut Alaskan alkuperäisväestöön
kuuluvien taiteilijoiden näyttelyä Rovaniemen
Korundi-taidemuseossa sekä
alaskalaisen kirjailijan Tricia Brownin
vierailua Suomeen.
Lähetystö järjesti myös tarinankerronnan
työpajoja Ivalossa ja Vantaalla
räppäri Rauhatädin johdolla sekä yhdisti
työpajojen osallistujat alaskalaisten
nuorten kanssa. Suomalaiset ja alaskalaiset
työpajoihin osallistuvat nuoret
tutkivat teksteissään omaa arktista
identiteettiään. Vaikka välimatkaa nuorten
välillä oli 6000 kilometriä, nuorten
teksteistä kävi ilmi, että samoilla leveysasteilla
eläminen yhdistää monin
eri tavoin.
Kuten oli jo 1800-luvulla, kun saamelaiset
pelastivat Alaskan nälänhädältä.
Lähteet:
Kero, Reino: Suureen länteen: Siirtolaisuus
Suomesta Pohjois-Amerikkaan
YLE:n Kulttuuricocktail: Saamelaiset
pelastivat Alaskan nälänhädältä
U.S. Embassy in Finland
https://fi.usembassy.gov/ finland.usembassy usembfinland usembfinland
SAM MAGAZINE 4/19 | 31
/
/finland.us
