
salaisuuden tai kulttuurin ympärille. Eri
maissa vaikuttavien tekijöiden suhde
on erilainen, mikä vaikuttaa merkittävästi
tapaan, jolla ihmiset suhtautuvat
toisiinsa.
Sadan vuoden ystävyys
Syyskuussa Helsingin keskustakirjasto
Oodissa järjestetty luentotilaisuus oli osa
viisipäiväistä Suomen-vierailua, jonka
Rhodes halusi tehdä kunnioittaakseen
Suomen ja Yhdysvaltain 100-vuotiaita
diplomaattisuhteita. Hän muistuttaa,
että maamme jakavat monia yhteisiä
arvoja ja tavoitteita, joiden turvaaminen
ja edistäminen on tehokkaampaa
yhdessä kuin erillään.
- On tärkeää muistaa, että näiden
suhteiden juuret toden totta ulottuvat
sadan vuoden päähän ja aikakauteen,
joka oli Suomen kannalta kriittinen. Tämä
oli myös Yhdysvalloille ensimmäinen
ajanjakso, jolloin he olivat valmiita
solmimaan ystävyyssuhteita ulkomaille.
Suomi oli yksi Yhdysvaltain ensimmäisistä
ystävistä.
Tämänkaltaisten näkökulmien esiin
tuominen on Rhodesin intohimon ytimessä.
Hänen ajattelutapansa on mullistunut,
kun hän on pyrkinyt näkemään
maat sellaisina kuin sen asukkaat näkevät
sen. Samasta syystä Rhodes alleviivaa,
miten SAM:n tekemä työ kulttuurinvaihdon
edistämiseksi on äärimmäisen
tärkeää valtioidemme välisten suhteiden
kannalta.
- Ainoa tapa, miten yhteiskunnat
voivat ymmärtää ja oppia toisiltaan, on
asua toisessa yhteiskunnassa jonkin aikaa
– mieluiten opintojen merkeissä.
Mistä on amerikkalainen
identiteetti tehty?
Kansallista identiteettiä on helpompi
ymmärtää, kun tutustuu poliittisten
järjestelmien syntyhistoriassa vaikuttaneisiin
tekijöihin. Rhodes puhui Helsingissä
esimerkiksi siitä, miten eurooppalaiset
lähtivät aikanaan Amerikkaan
paetakseen hallintoa, jonka he kokivat
liian sekaantuvaksi. Jo tuolloin käsite
vapaudesta ymmärrettiin Euroopassa
ja Yhdysvalloissa eri tavoilla.
- Amerikkalaisille vapaus tarkoittaa
vapautta valtion ja muiden instituutioiden
auktoriteetista: vapautta tehdä mitä
haluan ja milloin haluan riippumatta
siitä, mitä valtio, kirkko tai yhteiskunta
yrittää tehdä. Euroopassa puolestaan
asia nähdään usein niin, että vapaus
tulisi ymmärtää vapautena saavuttaa
asioita: vapautena hyvään opetukseen,
terveeseen elämään ja kotiin, Rhodes
havainnollistaa.
Jo 1900-luvun alusta lähtien amerikkalainen
identiteetti on pohjautunut
vapauden lisäksi ajatukselle siitä, miten
maa voi vastaanottaa ihmisiä maailman
joka kolkasta. Kun Rhodes oli nuori, vertauskuva
sulatusuunista oli suosittu: eri
alkuperistä saapuvat metallit sulavat Yhdysvaltain
tarjoaman lämmön ansiosta
yhdeksi homogeeniseksi massaksi, joka
on raaka-aineitaan vahvempi.
- Tämä ajatustapa pohjautui muutamille
yhteisille myyteille. Näitä ovat
esimerkiksi ensimmäinen kiitospäivän
illallinen, rehellinen George Washington,
joka kaatoi kirsikkapuun sekä tarinat
heinäkuun neljännestä päivästä
ja vapaudesta. Pitkään ajateltiin, että
nämä tarinat olisivat tarpeeksi vahvoja
pitämään meidät yhdessä.
Viimeisten vuosikymmenten vuoden
aikana nämä tarinat ja käsitys siitä, mikä
tekee amerikkalaisesta amerikkalaisen,
on kyseenalaistettu. Rhodes nimeää
esimerkkinä politiikantutkija Samuel P.
Huntingtonin, joka on muiden asiantuntijoiden
ohella argumentoinut, ettei
vertauskuva sulatusuunista enää päde.
- Vallalla on kaksi kilpailevaa näkemystä.
Olemmeko amerikkalaisia, koska
meillä on Yhdysvaltain kansalaisuus, vai
olemmeko amerikkalaisia, koska jaamme
saman kulttuurin? Tämä ei ole huonojen
ja hyvien ihmisten välinen väittely, vaan
kaksi eri näkemystä siitä, miten amerikkalainen
identiteetti määritellään. Monet
tämänhetkisistä jännitteistä pohjautuvat
juuri tälle kysymykselle.
Presidenttipeliä ja kohuotsikoita
Vallitseva epävarmuus heijastuu myös
tuleviin presidentinvaaleihin. Rhodes
kertoo, ettei kummallakaan puolueista
ole tällä hetkellä yhtenäistä näkemystä
siitä, mihin suuntaan yhteiskunnan
tulisi muuttua nykytilanteesta.
- Ja se mitä tapahtuu vuonna 2020,
tuskin tulee vastaamaan tähän kysymykseen.
Olen kiinnostuneempi vuoden
2024 vaaleista, jotka saattavat antaa
selkeämmän kuvan siitä, mitä Amerikka
tulee ajattelemaan itsestään tässä jälkiteollisessa
maailmassa.
Rhodes viittaa kommentillaan siihen,
että toiselle kaudelle valituksi tuleminen
on Yhdysvalloissa normi, huolimatta siitä,
että Trumpin kaltaista presidenttiä
ei ole aiemmin valtion johdossa nähty.
- Trumpin persoona ja tapa hoitaa
asioita tekevät hänestä poikkeuksellisen,
mutta se kansan kahtiajako, jota todistamme,
ei ole mitenkään tavallisuudesta
poikkeavaa. En ole tilanteesta onnellinen,
mutta en myöskään epätoivoinen.
Rhodes lisää, että yksi hänen suosikkijutuistaan
Suomessa on ollut vakuuttaa,
etteivät amerikkalaiset ole niin hulluja
tai väkivaltaisia kuin uutisoinnista
saattaisi päätellä. Rhodes suositteleekin
seuraamaan kaikkea uutisointia, mutta
olla välittämättä siitä liikaa.
- Minulla on tapana lähteä lomalle
kahdeksi viikoksi, jolloin en seuraa
uutisia lainkaan. Kun palaan takaisin,
huomaan, etten ole jäänyt mistään merkittävästä
paitsi. Rohkaisen kaikkia lähtemään
kahden viikon lomalle, Edward
Rhodes summaa pilke silmäkulmassaan.
Kansallinen
identiteetti voi
rakentua esimerkiksi
uskonnon, kielen,
kansalaisuuden tai
kulttuurin ympärille.
Olemmeko
amerikkalaisia,
koska meillä on
Yhdysvaltain
kansalaisuus,
vai olemmeko
amerikkalaisia,
koska jaamme
saman kulttuurin?
SAM MAGAZINE 4/19 | 15