Miten Mesa Verde-kokoelma
päätyi Suomeen?
Suomi luovuttaa Yhdysvaltain alkuperäiskansojen edustajille Suomen kansallismuseon
Mesa Verde -kokoelman ihmisperäiset aineistot noin kahdenkymmenen
pueblo-intiaanin haudoista, jotka ovat peräisin arviolta 1200-luvulta.
Ihmisluiden ja muumioiden lisäksi
luovutetaan haudoissa olleita
hautaesineitä. Jäämistöt ovat
erityisen merkityksellisiä Pohjois
Amerikan intiaanikansojen
jälkeläisille. Muu osa noin 600 kohteen
Mesa Verde -kokoelmasta jää Suomen
kansallismuseolle.
- Kansainvälisesti pyynnöt erilaisten
alkuperäisaineistojen ja -esineiden palauttamisesta
museokokoelmista niiden
alkuperäismaahan ja -kulttuureille ovat
lisääntyneet, kertoo Suomen kansallismuseon
ylijohtaja Elina Anttila.
Mesa Verde -kokoelman palautettavien
aineistojen osalta tehdään vielä
lisäselvityksiä liittyen kokoelmien säilytykseen
Yhdysvalloissa sekä muihin
luovutuksen yksityiskohtiin. Palauttaminen
edellyttää lisäksi lainsäädännöllistä
selvitystyötä sekä mahdollisesti säädösmuutoksia.
Tarkka aineistojen siirtoaika
Yhdysvaltoihin ei ole vielä tiedossa.
Merkittävä aineisto kertoo
intiaanikulttuurien elämäntavoista
Suomen kansallismuseon etnografisiin
kokoelmiin kuuluvan Mesa Verde -kokoelman
on kerännyt ruotsalainen geologi
Gustaf Nordenskiöld, joka kuuli
keväällä 1891 Denverin Coloradossa laajoista,
Mesa Verde -pöytävuoren kanjoneissa
sijaitsevista raunioasumuksista.
Nordenskiöld keskittyi tutkimaan vaatimattomia
asuinpaikkalöytöjä, joiden
perusteella on voitu hyvin hahmottaa
muinaisten intiaanien elämäntapaa.
Monipuolisesti tutkittu ja dokumentoitu
kokoelma oli pitkään maailman
merkittävimpiä Mesa Verde -alueen
kansojen kulttuuria havainnollistavia
tieteellisiä kokoelmia, ja aineisto on
edelleen merkittävä.
Suomalainen lääkäri ja keräilijä Herman
Frithiof Antell osti kokoelman
Nordenskiöldiltä ja testamenttasi sen
muiden kokoelmiensa mukana Suomen
valtiolle. Mesa Verde -kokoelma käsittää
© GUSTAV ERIK ADOLF NORDENSKIÖLD, MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMAT
Chapin’s mesa, Navajo Canyon, Little Long House. Kanjonin seinämässä sijaitseva pieni linnoitus,
jossa useita matalia kallioasumuksia peräkkäin.
noin 600 muinaisten pueblo-intiaanien
esinettä 500–1300-luvuilta.
Suomen kansallismuseo on inventoinut
ja digitoinut kokoelman, mutta eettisistä
syistä johtuen luulöytöjen kuvia ei
saateta julkisuuteen. Tutkimus- ja keräilymatkallaan
Nordenskiöld itse otti runsaasti
valokuvia kaivauksista ja esineistä.
Kulttuuriperintöaineistojen liikkumista
säätelevät kansainväliset sopimukset
Tänä päivänä kulttuuriperintöaineistojen
vientiä pois alkuperämaasta säätelevät
kansainväliset sopimukset. 1890-luvulla
sopimuksia ei ollut laadittu, ja aineistoja
kuljetettiin mittavasti maista toisiin.
Yhdysvalloissa Mesa Verden alueella
tilanteeseen herättiin 1890-luvun lopulla,
ja alueesta tehtiin kansallispuisto
vuonna 1906.
Suomi on ratifioinut vuonna 1999
Unescon vuoden 1970 yleissopimuksen
kulttuuriomaisuuden laittoman tuonnin,
viennin ja omistusoikeuden siirron
kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi sekä
Unidroit’n vuoden 1995 yleissopimuksen
varastetuista tai laittomasti maasta
viedyistä kulttuuriesineistä. Vuonna 1891
maastavienti Yhdysvalloista ei kuitenkaan
tapahtunut laittomasti, eikä nykyisiä
kansainvälisiä sopimuksia sovelleta
© MATTI HUUHKA 2012, MUSEOVIRASTO
takautuvasti.
Kulho tai astia, joka kuuluu hauta-antimiin.
SAM MAGAZINE 4/19 | 25