Jypikylän jäiltä Änäri-kaukaloihin
VUODEN VIIMEISEN sporttikolumnini aiheeksi sopinee
vuodenajan mukaisesti jääkiekko eli lätkä. Kiekkokausi
käy kuumana sekä täällä kotimaan Liigassa
että Pohjois-Amerikan NHL:ssä. Marraskuun pimeydessä
meitä jyväskyläläisiä hieman huolestuttaa
kotijoukkueemme Jypin nihkeä alkukausi.
Vaikka tiedämme varsin hyvin, että huippu-urheilu
on yllätyksellistä, ja menetys voi joskus olla
hyvinkin pienestä kiinni, on vaarana, että toistuvat
häviöt jäällä luovat tappiotunnelmaa, jonka seurauksena
yleisö kaikkoaa lehtereiltä. Meitä suomalaisia
moititaankin toisinaan liian kovasta menestyksen
janosta, joka pahimmillaan johtaa oman joukkueen
tai suosikkiurheilijan ”hylkäämiseen” häviöiden
hetkinä. Amerikkalaisia sen sijaan luonnehditaan
”uskollisiksi” faneiksi, jotka ovat joukkueeseen sitoutuneina
tukemassa (etenkin taloudellisesti) urheiluidolejaan
myös huonoina aikoina. Tästä meillä
suomalaisilla voisikin olla jotain yhdysvaltalaisilta
faneilta opittavaa.
Tutkimusten mukaan huippu-urheilu tuottaa
valtaosalle suomalaisia hyvää mieltä. Erityisen hyvää
mieltä nimenomaan jääkiekon saralla meille
jyväskyläläisille on tuottanut oman kylän kasvatti,
tyttärienikin opinahjo Kilpisen yläkoulun alumni
Olli Määttä.
Pittsburgh Penguinsien luottopakki on osoittanut,
että tavallisesta keskisuomalaisesta nuorukaisesta
voi ahkeruudella, sinnikkyydellä, vaatimattomuudella
ja luonnollisuudella kasvaa maailmanluokan
urheilutähti. Kaksinkertainen Stanley Cup –voittaja
ei ole menestyksestään ylpistynyt eikä unohtanut
kotikaupunkiaan, vaan pitää yhteyttä Jyväskylään.
Tästä oivana esimerkkinä Kanadan maljan näytille
tuomille entisen koulun oppilaille pari vuotta sitten.
Tilaisuus oli huikea spektaakkeli Kilpisen koulun
oppilaille ja henkilökunnalle!
Kuriositeettina mainittakoon muuten, että jos
tähtää huippujääkiekkoilijaksi, kannattaa olla syntynyt
alkuvuodesta. Tätä on selvitetty kanadalaisten
ammattilaiskiekkoilijoiden ja NHL:ssä pelaavien
ulkomaalaisten syntymävuosia käsittelevässä tutkimuksessa.
Suurin osa ammattilaiskiekkoilijoista
näyttäisi olevan syntynyt joko ensimmäisen tai
toisen vuosineljänneksen aikana. Olli Määttä tekee
tähän sääntöön poikkeuksen, sillä hänen syntymäpäivänsä
on elokuussa.
Kriittinen lukija havahtuu pohtimaan sitä, kuinka
varhaisessa vaiheessa ja miten systemaattisesti
juniorikiekkoilijoiden harjoittelu tehostuu, jos alkuvuonna
syntymisen tuoma tasoero säilyy aikuiskiekkoiluun
saakka. Lisäksi on syytä pohtia, onko
suhteellisella ikävaikutuksella kaukalossa esiintyvää
väkivaltaa lisäävä vaikutus, jos alkuvuonna syntyneiden
fyysiset ominaisuudet edistävät kiekkoilu
uralla menestymistä. Jääkiekon väkivaltaisuus
ja pelaajien terveyttä uhkaavat taklaukset ovat puhuttaneet
viime aikoina, ja niistä on aidosti syytä
olla huolissaan.
Lätkäkulttuurin positiivinen puoli sen sijaan
ilahdutti, kun vierailin lasteni kanssa keväällä 2017
Toronton Hockey Hall of Famessa. Oli hienoa todeta,
kuinka paljon suomalaiset pelaajat ovat saaneet huomiota
jääkiekkopyhätön eri osastoilla. Jo kliseeksi
kulunut toteamus siitä, kuinka urheilu on bisnestä
Yhdysvalloissa, vaan ei Suomessa, ei tässä lajissa
päde. Jääkiekkoilusta voi aidosti saada ammatin
myös Suomessa. Lahjakkaimmille ja onnekkaimmille
rahakkaita työsopimuksia on tarjolla myös Suomen
rajojen ulkopuolella erityisesti NHL:ssä, Keski-Euroopan
sarjoissa sekä pääosin itäeurooppalaisista
joukkueista koostuvassa KHL:ssä. Arvioiden mukaan
noin 300-500 suomalaista kiekkoilee ammatikseen
ulkomailla. Ei liene liioiteltua väittää, että Suomen
ja Yhdysvaltain molemminpuolinen tunnettuus ja
ystävyys on saanut positiivisia vaikutteita myös
jääkiekon ja suomalaisten NHL-pelaajien ansiosta.
Hyvää ja liikunnallista joulua!
Hanna Vehmas
Hanna Vehmas työskentelee Jyväskylän yliopiston
Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yliopistonlehtorina.
Hänen opetusalaansa on liikuntasosiologian ja
liikuntahallinnon kansainvälinen koulutus.
SAM MAGAZINE 4/18 | 41