ASIANAJAJALIITOLLE
antaa kasvot sen kulloinenkin
puheenjohtaja.
Samalla hän edustaa koko
ammattikuntaa. Käytettiinpä
termiä henkilöbrändäys tai ei,
organisaatiot eivät saa ääntään
kuuluviin ilman näkyviä puhemiehiä
ja -naisia. Menestyvistä
instituutioista mieleemme tulee
heti myös tunnistettavia ja mielipiteensä
selvästi kertovia persoonia.
Instituutiot henkilöityvät,
halusimmepa tai emme.
Kaunis ajatus olisi, että esimerkiksi
Asianajajaliiton nimissä
julkisuudessa oikeudenhoidon
tapahtumia kommentoisi vaihtuva
joukko asianajajia. Käytännössä
tämä ei kuitenkaan
onnistu. Liiton kannanottojen on
tultava samasta suunnasta ja jo
entuudestaan tutuksi tulleelta
henkilöltä. Tämä tekee kantojen
kysymisen helpoksi ja nopeaksi.
Toisaalta se lisää johtopaikan
haastavuutta, kun yhteiskunnalliseen
keskusteluun on oltava
aina valmiina.
Haastavuutta lisää sekin,
että perinteisen median ohella
somessa käydään päivittäin
vilkasta keskustelua, joka vaatii
usein nopeaakin reagointia. Toukokuussa
uutisoitiin, että Ylen
pääuutislähetysten seuraajista
vain noin kymmenen prosenttia on
alle 45-vuotiaita. Tämä ei kuitenkaan
tarkoita, etteivätkö nuoremmat
ikäryhmät edelleen seuraisi
esimerkiksi oikeuspoliittista
keskustelua. Keskusteluareenat
vain muuttuvat. Yhteistä on myös
se, että ylhäältä tulevien institutionaalisten
puheenvuorojen sijaan
julkista keskustelua käydään henkilökohtaisemmalla
tasolla.
Tämä haastaa oikeudenhoidon
toimijatkin yhä aktiivisempaan,
avoimempaan ja persoonallisempaan
viestintään.”
JANNE LAUKKANEN
KEHITYS- JA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Kasvot koko ammattikunnalle