12 ADVOK A AT TI / 3-2017 ajassa
S I LMI NN Ä K I J Ä
Raha on valtaa
Anniina Kaittila neuvoo,
että taloudellisen
väkivallan uhri on
tärkeää ohjata esimerkiksi
turvakotiin.
Taloudellinen väkivalta tunnistetaan huonosti, sanoo aiheesta
väitellyt VTM Anniina Kaittila.
Mitä taloudellinen väkivalta on?
Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan nykyiseen tai entiseen kumppaniin
kohdistuvaa vahingoittamista rahan avulla. Sen muotoja ovat
työssäkäynnin rajoittaminen ja häiriköinti, rahaan liittyvä kontrollointi
sekä taloudellinen hyväksikäyttö.
Taloudellista väkivaltaa esiintyy yleisesti niissä suhteissa, joissa tapahtuu
myös fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa. Toisaalta kaikissa
suhteissa, joissa on taloudellista väkivaltaa, ei välttämättä ole muuta
parisuhdeväkivaltaa.
Miten asianajaja voi tunnistaa taloudellisen väkivallan?
Taloudellisen väkivallan kokemuksia on hyvä kartoittaa kysymällä esimerkiksi,
onko asiakkaan työssäkäyntiä rajoitettu tai häiritty, onko kumppani
kontrolloinut rahan käyttöä, onko suhteessa esiintynyt rahaan liittyvää
hyväksikäyttöä ja miten raha on ollut esillä suhteen päättymisen jälkeen.
Miten asianajajan tulisi toimia havaitessaan taloudellista väkivaltaa?
Uhri on tärkeää ohjata avun piiriin, esimerkiksi turvakotiin. Sieltä uhri
osataan ohjata tarvittaessa myös muihin palveluihin.
Mikäli uhrin taloudellinen tilanne on taloudellisen väkivallan seurauksena
heikko tai hän on esimerkiksi pahasti velkaantunut, asianajajan on hyvä
ohjata asiakas myös aikuissosiaalityöhön tai talous- ja velkaneuvontaan.
Pelkkä yhteystietojen antaminen ei ole riittävä tapa toimia väkivaltaa
kokeneiden kanssa, ja uhrit toivovat usein ”saattamista” palveluihin.
Asianajaja voi asiakkaan niin toivoessa varata ajan palveluun yhdessä
asiakkaan kanssa. Myös väkivallan tekijä on hyvä ohjata esimerkiksi
Lyömättömään Linjaan.
TEKSTI MIINA POIKOLAINEN // KUVA MIKKO KAUPPINEN
ASIANAJOTOIMISTO
VIRTUAALISEKSI
PERINTEISEN TOIMISTOTILAN sijaan asianajotoimintaa voi
harjoittaa myös täysin virtuaalisesti: toimistoksi riittää päätelaite
ja asianajaja. Näin linjasi Asianajajaliiton hallitus käsitellessään
virtuaalitoimistoja toukokuun kokouksessaan.
Virtuaalitoimistossa on kiinnitettävä erityistä huomiota
asiakirjojen tietoturvalliseen säilyttämiseen ja salassapitoon.
Fyysisen toimitilan merkitys on vähentynyt, kun etätyöskentely
sekä sähköinen asiointi ja -arkistointi ovat
yleistyneet. Asianajotoiminnan voi järjestää virtuaalisesti,
kunhan huolehtii kaikista alan velvoitteista.
Yhä edelleen asianajotoimistolla on kuitenkin oltava
postiosoite Suomessa ja toiminta on voitava tarkastaa.
Asianajajaliitto tekee vuosittain kymmeniä toimistotarkastuksia.
Virtuaalitoimiston pitäjällä tulee olla kuvaus siitä,
miten toiminta on järjestetty, keneltä palveluita on ostettu
ja miten toiminta on otettavissa haltuun esimerkiksi asianajajan
sairastuessa vakavasti.
ASIANAJAJATUTKIMUS KÄYNNISSÄ
ASIANAJOTOIMISTOILLE on toimitettu kesäkuun alussa
sähköpostitse Asianajajatutkimuksen 2017 kysymykset.
Kysely on tällä kertaa suunnattu toimistoille, ei yksittäisille
asianajajille. Kysymykset koskevat toimistojen taloudellisia
tunnuslukuja. Kiinnostuksen kohteena ovat muun muassa
toimistojen liikevaihdot, asianajopalveluiden keskimääräinen
tuntihinta ja toimeksiantojen jakautuminen eri oikeudenaloille.
Tuloksista raportoidaan syksyn aikana.
Asianajajatutkimus on perinteisesti toteutettu viiden
vuoden välein. Tästä vuodesta alkaen kysely kuitenkin pilkotaan
aiempaa lyhempiin osioihin ja vastauksia eri osioihin
tiedustellaan vuosittain. Kysely saa näin ollen jatkoa jo
ensi vuonna.
VALVONTAKERTOMUS 2016 ON
ILMESTYNYT
TOUKOKUUSSA julkaistu Valvontakertomus sisältää valvontalautakunnan
tilastotiedot vuodelta 2016. Lisäksi julkaisussa
on yleistä tietoa ammatillisesta valvonnasta ja valvonta-
menettelystä sekä lyhyitä kuvauksia periaatteellisesti merkittävistä
tapauksista.
Lue lisää: www.valvontalautakunta.fi/valvontakertomus
LAIN LUKU 265 HENKILÖÄ SUORITTI ASIANAJAJATUTKINNON 2016