
28 ADVOK A AT TI / 3-2017 laajakulma
”KESKUSTELUIHIN OSALLISTUMINEN ON
SOMESSA TÄRKEÄÄ.
SIINÄ AVAUTUU MAHDOLLISUUS
TUODA OMAA
ASIANTUNTEMUSTA ESILLE.”
Twitterissä Koivumäkeä pyydetään mukaan keskusteluihin,
kun tarvitaan asiantuntijaa hänen erikoisalueiltaan
eli markkinointijuridiikassa, tekijänoikeusasioissa ja tietosuojassa.
– Vuorovaikutteisuus eli keskusteluihin osallistuminen on
somessa tärkeää. Siinä avautuu mahdollisuus tuoda omaa
juridista asiantuntemusta esille. Kannattaa rajoittaa kommentointi
omiin fokusalueisiin, eikä yrittää olla asiantuntija
joka asiassa, hän neuvoo.
KOIVUMÄEN MARKKINOINTIHENKISYYS juontaa aikaan,
jolloin hän aloitti lakimiehenä Marja Tommilan johtamassa
asianajofirmassa vuonna 2000. Tommila potki nuorta
Koivumäkeä muu muassa Suomen Markkinointiliiton tilaisuuksiin,
koska asiakkaat olivat siellä.
– Olen oppinut toimimaan aktiivisesti siellä, missä palveluideni
ostajat eli markkinointi- ja tietosuojapäättäjät ovat.
En väheksy Asianajajaliiton työryhmiä ja olen ollut mukana
esimerkiksi lainsäädäntötyössä, mutta minulle etenkin
brändi-ihmiset ovat tärkeä sidosryhmä.
Koivumäellä on asiakkaita pörssiyhtiöistä yhden hengen
tubettajatähtiin. Monet hänen asiakkaistaan ovat etsineet
juristia, joka yhdistää juridiikkaa ja asiakaskokemusta.
– Koska asiakkaani ovat löytäneet minut, olen onnistunut
saamaan oman viestini läpi oikealla tavalla.
– Puhtaan juridiikan aika alkaa olla ohi. Asianajajankin pitää
pystyä katsomaan asiakkaansa liiketoimintaa laajemmin
ja oppia välttämään juristijargonia siellä, missä sitä ei tarvita.
Koivumäki haluaa olla helposti lähestyttävä juristi. Hän
on tehnyt YouTubeen lyhyitä Päivän juridiikkatermi -lakineuvovideoita,
joissa hän oikoo juridiikan kiemuroita
ymmärrettävästi. Koivumäen blogilla on yli 20 000 lukijaa,
koska sieltä saa ymmärrettäviä käytännön vinkkejä
lakiongelmiin.
– Monilla asianajajilla taitaa olla pelko, että jos alkaa blogata
ja esiintyä asiantuntijana somessa, pitää jakaa tietoa ilmaiseksi.
En ole huomannut, että somettaminen ja tiedon
jakaminen olisivat lainkaan pois laskutettavasta työstäni.
Päinvastoin, saan sitä kautta paljon uusia yhteydenottoja.
Kokemukseni mukaan henkilöbrändin rakentamisesta on
suora yhteys viivan alle, hän toteaa.
Netti vapauttaa asianajajan myös ajasta ja paikasta. Olisiko
siinä vastaus pelättyyn tulevaisuuden asianajajapulaan
maaseudulla?
– Kaupunkien ja maiden rajat hälvenevät, koska netin
ja sosiaalisen median ansiosta on oikeastaan sama, missä
sijaitset fyysisesti, Koivumäki huomauttaa.
TYHMIÄ TWIITTEJÄ tai muita pikkuvirheitä ei kannata Koivumäen
mukaan pelätä liikaa.
– Turha pelko pois some-toiminnasta! Kaikki me teemme
virheitä, ja niistä otetaan opiksi. Jokaisella asianajajalla on
vahvuuksia, joista kannattaa puhua avoimesti ja löytää oma
kulma henkilöbrändin vahvistamiseen, Koivumäki kannustaa.
Hän ei usko, että yksikään asianajaja esimerkiksi epähuomiossa
paljastaisi asiakkaan salaisuuksia sosiaalisessa mediassa.
– Aloitin blogin ollessani vielä asianajaja, joten kysyin
Asianajajaliitosta mahdollisia rajoituksia, mutta sain pelkkää
kannustusta. Asianajosalaisuus pitää toki blogatessakin
säilyttää ja toimia ammattikunnan arvon mukaisesti, mutta
asianajosalaisuus on niin verissä, että sen huomioiminen ei
aiheuta asianajajille ongelmia, Koivumäki tuumaa.
ASIANAJAJAN JA TYÖNANTAJAN eli asianajotoimiston intressit
eivät yleensä ole ristiriidassa, koska asianajajat ovat
salassapitovelvoitteiden takia oppineet varovaisuuteen ja
harkitsevuuteen. Puhdas asialinja kuuluu ammatin imagoon.
– Juristeilla harvoin on tapana jakaa liian paljon. Ennemmin
meillä on taipumusta varovaisuuteen ja liialliseen
neutraaliuteen kiinnostavuuden kustannuksella, vahvistaa
asiakkuusjohtaja Katja Hollmén Dittmar & Indreniukselta.
Dittmar & Indreniuksella työntekijöitä kannustetaan etsimään
omaa ääntään eri kanavissa ja olemaan läsnä omissa
verkostoissaan.
– Meille on ilman muuta toimistona hyötyä siitä, että talossamme
on mahdollisimman vahvoja asiantuntijabrändejä,
joilla on laajat verkostot. Ihmiset ovat kiinnostuneita nimenomaan
ihmisistä, eivätkä yhtiöistä, Hollmén muistuttaa.
Dittiksellä on muun muassa järjestetty sparraussessioita
sekä sisäisiä koulutuksia ja joskus myös palkittu aktiivisimpia
somettajia erilaisin hauskoin tavoin.
– Me tarjoamme oman asiakasviestintämme kautta eri
urapolun vaiheissa oleville juristeillemme näkyvyyttä, jota
pyrimme maksimoimaan jakamalla uutisia ja artikkeleja
Dittiksen nimissä eri kanavissa. Juristimme jakavat näitä
sisältöjä varsin aktiivisesti henkilökohtaisten profiiliensa
kautta. Se on kuitenkin täysin vapaaehtoista, Hollmén toteaa.
Parhaiten asiakkaaseen vaikutetaan Hollménin mielestä
kasvokkain, mutta asiantuntijoiden on oltava asiakkailleen
aktiivisesti näkyvillä myös digitaalisesti. Näkyvyys ja
oman osaamisen esille tuominen antaa etulyöntiaseman
markkinoilla.
– Jos paras asiantuntija ei halua hävitä keskinkertaiselle,
hänen on kulutettava aika monet kengänpohjat ja jätettävä
itsestään myös vahva digitaalinen jälki.