ajassa
14 ADVOK A AT TI / 3-2017
EU:n lainkäyttöä edistetään yhdessä
Euroopan unionin tuomioistuin vieraili Suomessa toukokuussa presidentti Koen Lenaertsin johdolla.
Hyvä yhteistyö kansallisten tuomioistuimien kanssa on toimivan oikeusjärjestelmän edellytys.
Suomalaisia Lenaerts kehui mallioppilaiksi.
Luxemburgissa sijaitseva Euroopan
unionin tuomioistuin käyttää ylintä
lainkäyttövaltaa Euroopan unionissa.
Sen tehtävänä on huolehtia, että
EU:n oikeutta sovelletaan samalla
tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Se toimii myös
EU:n virastojen tekemien päätösten laillisuuden
ylimpänä valvojana.
– Toimimme kiinteässä yhteistyössä kansallisten
tuomioistuimien kanssa, sillä EUlainsäädännön
ongelmakohdat tulevat ilmi
kansallisella tasolla. Kansallinen tuomioistuin
lähettää meille kysymyksiä ratkaistavaksi havaitessaan
epäselvyyksiä siitä, miten EU-lakia
pitäisi tulkita, ja meidän antamamme tuomio
sitoo sen jälkeen kaikkia jäsenvaltioita, selittää
Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti
Koen Lenaerts.
EUROOPAN UNIONIN tuomioistuin vierailee
säännöllisesti kaikissa jäsenmaissa huolehtiakseen
siitä, että yhteistyö toimii parhaalla
mahdollisella tavalla. Suomeen valtuuskunta
tuli suoraan Puolasta vastaavalta vierailulta.
– Toimimme EU:n laajuisena verkostona
yhdessä kansallisten tuomioistuimien
kanssa. Tarkoituksenamme on kuunnella
ja oppia toinen toisiltamme. Kannustamme
kansallisia tuomioistuimia lähettämään
meille kysymyksiä ja varmistamme, että
tuomiomme ymmärretään oikein ja myös
pannaan täytäntöön.
– Se on dialogia. Me kerromme, mitä odotamme
kansallisilta tuomioistuimilta, ja he
puolestaan kertovat, miten meidän pitäisi
vaikkapa selittää ratkaisumme paremmin.
BELGIALAINEN LENAERTS on ollut Euroopan
unionin tuomioistuimen tuomari vuodesta
2003 lähtien. Presidentiksi hänet nimitettiin
vuonna 2015.
– Yhteistyö suomalaisten kollegojen kanssa
sujuu erittäin hyvin: suomalaiset ovat avoimia,
läpinäkyviä ja todella omistautuneita
kehittämään oikeusjärjestelmää entistä toimivammaksi.
– Suomesta tulevat ratkaisupyynnöt ovat
kuin kouluesimerkkejä siitä, miten ne pitää
laatia: sekä faktat että kansallinen laki on
tarkasti kuvattu, ja mukana on myös arvio
mahdollisesta tuomiosta sekä maininta siitä,
miksi ratkaisu kuitenkin epäilyttää. Myös
tuomiomme luetaan Suomessa huolellisesti ja
viedään viiveettä käytäntöön.
Euroopan unionin tuomioistuin on tähän
mennessä antanut 102 Suomea koskevaa tuomiota.
Lenaertsin mieleen on jäänyt erityisesti
tapaus, joka liittyi verotusta koskevien
henkilötietojen käsittelyyn ja julkaisemiseen
useassa eri kanavassa.
– Kyseessä on erittäin hieno esimerkki siitä,
mitä saamme ratkaistavaksemme suomalaisilta
tuomioistuimilta. Siinä piti tasapainotella
yksityisyydensuojan ja lehdistönvapauden
välillä. Tuomiossamme painotimme vahvasti
lehdistönvapautta.
KAIKKIAAN EU:N TUOMIOISTUIN antaa vuosittain
noin 500 tuomiota. Tuomioistuin on
perustettu jo vuonna 1952, joten sen tuomiot
ovat vaikuttaneet hyvin ratkaisevasti siihen,
millaiseksi oikeudenkäyttö on EU:ssa muodostunut.
Kaikkien EU-kansalaisten yhdenvertaisuus
on tärkeä periaate.
– Varhaisemmat tuomiot olivat usein rakenteellisia,
kun taas viime vuosien tuomiot
ovat liittyneet paljolti uusiin yhteiskunnallisiin
haasteisiin, kuten Internetiin sekä yksityisyyden
ja henkilötietojen suojaan.
Yhtenä viime vuosien merkityksellisimmistä
tuomioista Lenaerts mainitsee sukupuolten
välistä tasa-arvoa koskevan tuomion
vuodelta 2011.
– Totesimme, että henkivakuutusyhtiö ei
saa luokitella sukupuolia erikseen elinajanodotuksen
mukaan – jo pelkästään tällainen
tilastointi on väärin, koska ihminen ei voi
vaikuttaa siihen, syntyykö hän mieheksi vai
naiseksi, hän toteaa.
TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVA MIKKO KAUPPINEN