verkossa tapahtuvaa vaikuttamista,
mutta kannattajat ovat organisoineet
myös mielenosoituksia eri puolilla
Yhdysvaltoja.
Moni Q:n kannattaja oli näyttävästi
mukana tammikuun 6. päivän Capitol
rakennuksen valtauksessa. Muun
muassa valtauksessa kuollut Ashli
Babbitt oli salaliittoteorian kannattaja.
Yksi erikoisimmista tapauksista
nähtiin vuonna 2019, kun Gambinon
mafiaperheen johtajaksi väitetty
Francesco Cali ammuttiin kuoliaaksi.
Tapauksesta on syytetty QAnonin
kannattajaa, joka uskoi Calin olevan
osa syvän valtion salaliittoa Donald
Trumpia vastaan.
Kuin uskontoon verhottu
poliittinen sanoma
Q-salaliittoteoriaa ilmentää myös
tietynlainen joustavuus, mikä näkyy
ideologisena hajanaisuutena ja monenkirjavien
kannattajien muodossa.
Kaikki Q:n kannattajat eivät suinkaan
tule perinteisestä konservatiivien
kannattajakunnasta, vaan liike
on houkutellut joukkoihin niin entisiä
liberaaleja kuin monia täysin epäpoliittisesta
taustasta tulevia. Vaikka
liikkeen kannattajat tulevat erilaisista
kulttuurisista taustoista, monille
vieraantuminen järjestelmästä, jota
he pitävät kelvottomana ja korruptoituneena,
on toiminut porttina Q:n
maailmaan. Huomionarvoista on kuitenkin
evankelikaalisten kristittyjen
merkittävä rooli.
Tutkijat ovat esittäneet tämän johtuvan
muun muassa siitä, että ajatus
tuomiopäivästä on erityisen vahva
evankelikaalisten keskuudessa, mikä
johtaa jatkuvaan uskoa tukevan
tiedon etsintään. Mielipidekyselyjen
mukaan valkoihoiset evankelikaaliset
ovat muita republikaaneja taipuvaisempia
uskomaan salaliittoteorioihin.
Lisäksi tutkijat ovat huomauttaneet,
kuinka sosiaalisten siteiden ja
yhteisöllisyyden katoaminen sekä taloudellinen
muutos ovat tarjonneet
maaperän apokalyptisen ajattelun
leviämiselle. QAnonin kohdalla salaisuuksien
paljastuminen ja ajatus
ilmestyksestä näkyvät erityisesti kannattajien
vakaassa uskossa ”suuren
heräämisen” päivästä, jolloin pedofiilit
ja saatananpalvojat joutuvat tuomiolle.
Q on osalle kannattajista kuin
uskontoon verhottu poliittinen sanoma,
joka esitetään sekä historiaa että
nykytilannetta selittävän salaliittoteorian
muodossa.
Q:n henkilöllisyydestä
on esitetty useita
vaihtoehtoja.
Entä mitä tapahtuu jatkossa?
Q:n henkilöllisyydestä on esitetty
useita vaihtoehtoja. Tuoreessa HBO:n
dokumenttisarjassa Q: Into the Storm
esitetään, että kun Q:n viestintä siirtyi
8chan-kuvafoorumille, nimimerkin
taustalla vaikuttava henkilö tai taho
vaihtui jossain vaiheessa. Dokumenttisarjan
mukaan foorumin silloinen
ylläpitäjä Ron Watkins otti mahdollisesti
haltuunsa Q:n viestinnän, mutta
tämä esitetään enemmän hypoteesina
kuin todisteena Q:n henkilöllisyydestä.
Q:n henkilöllisyys on lopulta sivuseikka.
Mielenkiintoisempi kysymys
on se, mitä salaliittoteorialle ja sen
kannattajille tapahtuu nyt, kun Trump
ei ole enää vallassa. Huomionarvoista
on ollut esimerkiksi Q-liikkeen rantautuminen
Eurooppaan, missä se on
saanut uusia muotoja ja osittain irtautunut
Yhdysvaltojen poliittisesta
kontekstista.
Yhdysvaltain vuoden 2020 vaaleissa
nähtiin puolestaan useampi
Q-liikkeeseen yhdistetty ehdokas.
Republikaanien riveistä edustajainhuoneeseen
valittiin Marjorie Taylor
Greene ja Lauren Boebert, jotka ovat
herättäneet huomiota Q-salaliittoteoriaa
tukevilla kommenteilla. Greene
ja Boebert todistivat ainakin sen, että
Q-uskomukset eivät välttämättä toimi
poliittisen uran esteenä. Kun tähän
lisätään Trumpin vaalitappio ja monen
Q:n kannattajan jakama näkemys
vaalien vilpillisyydestä, Q-liikkeen
tulevaisuus on tällä hetkellä täysin
avoin kysymys.
Niko Heikkilä on tohtorikoulutettavana
Turun yliopistolla. Hänen asiantuntijuusalueisiinsa
kuuluvat Yhdysvaltain historia
ja yhteiskunnalliset liikkeet sekä ääri-ilmiöt
1960-luvulla. Heikkilän väitöskirja
tarkastelee Ku Klux Klan- ja Mustat pantterit
-liikkeitä ja FBI:n vastatiedustelua
vuosina 1964 ja 1971 kulttuuristen merkitysten
näkökulmasta ja yhteiskunnallisen
muutoksen näkökulmasta.
Myös syyskuun 11. päivän terroriteot synnyttivät joukon salaliittoteorioita, jotka ovat edelleen
väittelyn aiheena.
© ISTOCK BY GETTYIMAGES
SAM MAGAZINE 2/21 | 9