1. Ensin kiinnostuin, kun kuulin
post-doc-tuttavani kehuvan amerikkalaisia
tohtorikouluja. Maisterin
tutkintoa suorittaessani
katselin tutkimusryhmiä, joiden
artikkeleja olin käyttänyt LuK-tutkielmassani.
Yksi ryhmistä kuului
laitokseen, jolle loppupeleissä
päädyin.
2. Opiskelen aineenvaihduntabiologiaa.
UC Berkeley on tunnettu
korkealaatuisesta tutkimuksestaan
Aineenvaihduntabiologia kiinnostaa,
koska sillä on tärkeä rooli
ikääntymisessä ja ikään liittyvien
tautien ehkäisyssä. Esimerkiksi
kalorinsaannin rajoitus pidentää
terveellistä elinikää suurimmassa
osassa tutkituista lajeista, mutta
siitä miten tämä tapahtuu ja miten
näitä prosesseja voitaisiin soveltaa
lääketieteellisesti, paljon on yhä
ymmärtämättä.
1. Yhdysvallat ovat kiehtoneet minua
aina siitä saakka, kun Barack
Obaman valinta presidentiksi 2008
kiinnitti huomioni amerikkalaisen
yhteiskunnan moniin kerroksiin ja
ristiriitaisuuksiin. Tämän jälkeen
lähdin Yhdysvaltoihin kielikurssille,
jonka aikana ajoimme maan
läpi Kaliforniasta New Yorkiin. Se
viimeistään vahvisti, että Yhdysvallat
on loputtoman mielenkiintoinen
maa, jossa riittää aina uusia
puolia ja uutta tutustuttavaa.
2. Teen Yhdysvalloissa historian
alan väitöskirjaani, joka käsittelee
valkoisuutta rotuna ja sen rakentumista
yhdysvaltalaisessa yliopistokoulutuksessa
1900-luvun
taitteessa. Tutkin ennen kaikkea
eliittiyliopistoja ja Harvard on yksi
tutkimukseni kohteista, joten se
oli luonteva kohde myös tutkijavaihdolle.
3. Koronan vaikutus tutkimukseeni
on vielä epäselvä, sillä tilanne
3. Olin jo Yhdysvalloissa, kun pandemia
alkoi. Erittäin vaikeaksi olen
kokenut työpäivien monimutkaistumisen
ja rajojen hämärtymisen
vapaa-ajan ja työajan välissä.
Kampustilat ovat esimerkiksi
käytettävissä laboratorio- muttei
tietokonetyöhön, minkä takia joudun
usein matkustamaan kodin ja
kampuksen välissä keskellä työpäivän.
Myös verkostoituminen
uudessa maassa on vaikeutunut,
vaikka uusia ihmisiä olen silti tavannut
lähinnä netin välityksellä.
4. Toivon oppivani enemmän adenosiinitrifosfaatin
(ATP) vaikutuksista
solunsisäisenä säätelymolekyylina.
Yleisesti ATP mielletään solun
energiavaluuttana, mutta sillä on
valtava merkitys myös soluelämän
säätelyssä.
5. Nämä ovat ensimmäiset saamani
apurahat, joten olen tavattoman
iloinen ja ylpeä tästä merkkipaalusta.
Koska TTS:n ja ASF:n apurahat
kattavat lukukausimaksuni ja
osan opintokuluista, laboratorion
budjetista jää enemmän mielenkiintoisiin
kokeisiin!
Suomessa ja Yhdysvalloissa ehtii
muuttua paljon ennen tutkijavaihtoni
alkua syyskuussa. Arkistot
Yhdysvalloissa toimivat vielä tällä
hetkellä rajatusti ja läsnäoloa kampuksella
on myös rajattu, mutta
toivoakseni rajoituksia lievennetään
jo syksyn aikana. Siihen saakka
pystyn jatkamaan tutkimustani
etäyhteyksin, kun pääsen vierailevana
tutkijana entistä laajemmin
käsiksi Harvardin digitoituihin arkistomateriaaleihin.
4. Odotan innolla monia asioita. Tärkein
tavoitteeni on tietenkin tehdä
väitöskirjatutkimustani sekä kehittyä
historiantutkijana, minkä
lisäksi tutustuminen yhdysvaltalaiseen
yhteiskuntaan ja yliopistomaailmaan
on tärkeä osa tutkijana
kasvamista. Koska väitöstutkimukseni
aihe eli rodullistaminen
sekä siihen liitettävät hierarkiat
ovat valitettavan ajankohtainen
aihe myös nykyisyydessä, pyrin syventymään
aiheesta käytävään nykykeskusteluun
vierailuni aikana.
5. Apurahalla on valtaisa merkitys.
Ilman sitä en pystyisi tekemään
väitöskirjani kannalta välttämätöntä
arkistotutkimusta enkä pääsisi
vierailemaan Yhdysvalloissa,
saati tutustumaan suoraan tutkimuskohteeseeni
eli Harvardiin.
Olen tuesta valtavan kiitollinen The
American-Scandinavian Foundationille.
Alexandra Ekvik
Doctorate/metabolic biology,
The Regents of the University of California
Aino Kirjonen
Doctorate/history,
Harvard University
SAM MAGAZINE 2/21 | 21