3/2018 Moodi 5
PÄÄKIRJOITUS
Sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapaus
on ollut suomalaisen
median ykkösaihe viime aikoina.
On syntynyt vaikutelma, että jokaisessa
niemen notkossa ja mummon
mökissä odotetaan perustuslakivaliokunnan
lausuntoja kuin kuuta nousevaa. Käänteitäkin
on riittänyt enemmän kuin Kauniissa ja
Rohkeissa.
Kaikesta huolimatta on ollut vaikea pysyä
kärryillä, mistä milloinkin puhutaan. Myös
asioiden mittasuhteet tuppaavat menemään
sekaisin. Uudistusta on perusteltu kustannussäästötavoitteilla,
vaikka esimerkiksi valinnanvapauden
piiriin esitetyt palvelut muodostavat
vain alle 10 prosenttia sosiaali- ja tervey-
denhuollon kustannuskakusta. Valinnanvapaus
kiinnostaa kuitenkin siksi, että sen piiriin
esitettyjä palveluja, pääosin nykyisiä terveyskeskuspalveluita
laboratorio- ja kuvantamispalveluineen,
käyttävät lähestulkoon
kaikki kansalaiset jossain elämänsä vaiheessa.
Entäpä jos lakikoukeroiden ja loputtomalta
tuntuvan odottelun sijaan keskityttäisiin palveluihin,
asiakaskokemuksen ja laadun jatkuvaan
parantamiseen - asioihin, jotka ovat
lähellä ihmistä tässä ja nyt. Niiden kehittämistarve
ei katoa sote-uudistuksesta riippumatta.
Kuudella paikkakunnalla on pistetty
töpinäksi ja päädytty kokeilemaan, miten
laajennettu valinnanvapaus voisi toimi Suomessa
nykyisen palvelusetelilain mahdollistamana.
Sitran kokeilupaikkakunnilla teettämien
kyselyjen mukaan kansalaiset odottavat sote-
palveluilta ennen kaikkea tehokasta apua
arkeen, kokonaisvaltaista yhden luukun palvelua
sekä nopeaa hoitoon pääsyä. Mahdollisuus
valita ja vaihtaa palvelujen tarjoajaa on vastaajille
tärkeää, mutta ennen kaikkea se nähdään
keinona edistää laadukasta ja kustannustehokasta
terveydenhuoltoa.
Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö
on parhaillaan suuressa murroksessa. Valinnanvapaus
toteutuessaan olisi yksi murrosta kiihdyttävä
tekijä, sillä se muuttaisi sote-palvelujen
ostologiikan. Päätöstä ei enää tekisi kilpailuttaja
vaan asiakas. Siksi se väistämättä pakottaisi
tuottajia verkottumaan, etsimään uusia toimintamalleja
yli toimialarajojen sekä panostamaan
asiakaskokemukseen ja palvelun laatuun.
KUVA: MIIKKA PIRINEN
Kansalaiset odottavat sote-palveluilta
laatua ja apua arjen ongelmiin
Tämä näkyy myös valinnanvapauskokeiluissa,
sillä asiakaspalveluun ja hoitoketjun jatkuvuuteen
on alettu kiinnittää aiempaa enemmän
huomiota kokeilujen aikana. On myös opittu,
että laatuinformaation sekä vertailutiedon selkeys
ja kansantajuisesti kiinnostava esitystapa
ovat niiden käytön edellytys.
Ylä-Savon kokeilualueen joillain paikkakunnilla
noin 30 % asukkaista on vaihtanut palveluntuottajaa.
Alueella onkin aloitettu julkisen
sektorin kilpailukyvyn tunnistamis- ja parantamistoimet.
Samalla on yhdessä pohdittu,
miten mitata vaikuttavuutta ja tehdä laadusta
näkyvää. Kyse on paljolti tiedolla johtamisesta,
mutta myös viestinnästä ja markkinoinnista
ihan sinne mökin mummolle asti. Ja se vie voiton,
joka ymmärtää asiakasta parhaiten – sotella
tai ilman.
TUULA TIIHONEN
Kirjoittaja toimii Sitran Uudistumiskyky-teeman
projektijohtajana. Hän on myös Moodin
toimitusneuvoston jäsen.
Lue lisää:
sitra.fi/teemat/uudistumiskyky/