Standardisointi ja sen hyödyt
sosiaali- ja terveysalan muutoksessa
3/2018 Moodi 11
SOTE JA LAATU
KIMMO KONKARIKOSKI
Standardisointipäällikkö,
Yhteinen Toimialaliitto ry /
Suomen Standardisoimisliitto
ry:n toimialayhteisö
Sosiaali- ja terveysala on isossa muutoksessa.
Ala on tottunut hyödyntämään
teknisiä standardeja ja hyötyisi
merkittävästi myös laadunhallinnan
standardien käyttöönotosta muutoksen
keskellä. Standardit voivat toimia muutosrattaissa
voitelevana ja vakioivana elementtinä.
Laatustandardien ja -järjestelmien avulla niin
palveluista vastaava, niitä tuottava kuin niitä
käyttävä osapuoli saa vertailtavaa tietoa palveluiden
laadusta.
Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä standardisoinnin
perusteita ja hyötyjä sekä tarkastellaan
tarkemmin terveydenhuoltoalaa.
Artikkelissa pohditaan laatustandardisoinnin
hyötyjä terveydenhuollossa
– miten sosiaali-
ja terveysalan murroksessa
eri osapuolet voisivat
puhua paremmin samaa
kieltä ja hyötyä ottamalla
käyttöön terveydenhuoltoalan
laadunhallintajärjestelmästandardin
(SFS-EN
15224).
Laadunhallintajärjestelmällä
parannetaan terveyspalveluja,
huolehditaan
pätevästä johtajuudesta,
varmistetaan vaatimustenmukaisuus,
parannetaan
henkilökunnan pätevyyttä sekä osaamista
ja työolosuhteita, yhdenmukaistetaan
johtamisjärjestelmiä, alennetaan huonosta laadusta
johtuvia kustannuksia ja pienennetään
haittatapausten riskiä. Laadunhallintajärjestelmästandardin
käyttö tarjoaa myös mahdollisuuden
terveyspalveluiden laadun vertailtavuuteen
yhteiseurooppalaisin kriteerein.
Standardisointi
Standardi on yhteinen menettelytapa toistuvaan
toimintaan. Standardit ovat luonteeltaan
suosituksia, mutta viranomaiset saattavat edellyttää
niiden käyttöä – sekä EU:n että kansallisella
tasolla. Standardi on
kirjallinen julkaisu ja standardisoinnista
huolehtivan
viranomaisen, järjestön tai
muun tunnustetun elimen
hyväksymä.
Standardisointi on
yhteisten toimintatapojen
laatimista. Standardit on
tarkoitettu helpottamaan
elinkeinoelämän, viranomaisten
ja kuluttajien
elämää. Standardisoinnilla
lisätään tuotteiden ja palveluiden
yhteensopivuutta
ja turvallisuutta, suojellaan
kuluttajaa ja ympäristöä sekä helpotetaan
kotimaista ja kansainvälistä kauppaa.
Standardiehdotukset laaditaan kaikille
avoimissa asiantuntijoiden muodostamissa
työryhmissä, joissa standarditekstit kirjoitetaan.
Ryhmiin osallistujilla on suuret vaikutusmahdollisuudet.
Kansalliset seurantaryhmät
nimeävät edustajansa kansainvälisiin työryhmiin
sekä teknisiin komiteoihin. Yleisesti
teollisuus on aktiivisesti mukana laatimassa
standardeja lainsäädäntöä tukemaan, mutta
mukana on myös viranomaisia ja muita toimijoita.
Suomessa standardisointi on hajautettu
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n lisäksi
12 toimialayhteisöön, joista muodostuu elinkeinoelämän
kehitykseen sitoutunut vahva
yhteisö. Suomessa SFS vahvisti viime vuonna
yli 1 700 standardia ja kaiken kaikkiaan standardeja
on voimassa yli 26 000 kehityksen
ollessa voimakkaasti kohti kansainvälisiä standardeja.
Yli 3 500 suomalaista asiantuntijaa
osallistuu standardisoinnin kehittämiseen
sekä Suomessa, Euroopassa että maailmanlaajuisesti.
Standardit parantavat organisaatioiden kilpailukykyä,
tehostavat niiden toimintaa, helpottavat
markkinoille pääsyä sekä varmistavat
vaatimustenmukaisuuden ja lisäävät toimintaympäristön
hallittavuutta. Koko yhteiskunnan
kannalta standardit vahvistavat kansainvälistä
kilpailukykyä, keventävät lainsäädäntötyötä
ja parantavat kansalaisten elinympäristöä.
Kuluttajan näkökulmasta standardisointi
parantaa tuotteiden ja palveluiden turvallisuutta,
laatua sekä yhteentoimivuutta, ja palveluiden
vertailtavuutta. Keväällä 2018 julkaistun
ensimmäisen standardien hyötyjä käsittelevän
IEC
International
Electrotechnical
Commission
ISO
International
Organization for
Standardization
ITU
International
Telecommunication
Union
Maailmanlaajuinen taso
CENELEC
European Committee
for Electrotechnical
Standardization
CEN
European
Committee for
Standardization
ETSI
European Telecommunications
Standards Institute
SESKO
Sähkötekninen ala
SFS
Suomen Standardisoimisliitto
SFS
toimialayhteisöineen
Viestintävirasto
Teleala
Eurooppalainen taso
Kansallinen taso
Sähköala Muut alat Teleala
Terveydenhuollon
laadunhallintastandardi
mahdollistaa
hoidon laadun
vertailtavuuden.
Jatkuu seuraavalla sivulla
Standardisoinnin maailmankartta eli miten standardisointivastuut ovat jakautuneet
maailmanlaajuisesti eri aloilla.