pohjoismaisen tutkimuksen mukaan 28 prosenttia
työn tuottavuuden kasvusta on sidoksissa
standardeihin. Samassa tutkimuksessa 85
prosenttia kyselyyn vastanneista pohjoismaisten
yritysten edustajista oli samaa mieltä siitä,
että standardit kasvattavat asiakkaiden luottamusta
yritykseen.
Standardeihin vaikuttaminen
Standardisointiin osallistuminen hyödyttää
merkittävästi yrityksiä ja muita organisaatioita.
Pohjoismaisen tutkimukseen osallistuneista
vastaajista 87 prosenttia piti standardisointia
tärkeänä osana tulevia toimintasuunnitelmiaan.
Osallistumalla standardisointiin organisaatio
voi vaikuttaa alansa tärkeiden standardien sisältöön
ja siten myös tulevaisuuden vaatimuksiin.
Osallistumistapoja on monia ja jo seuraamalla
standardisointia yritys hyötyy saamalla ennakkotietoa
standardeista jo niiden valmistelun
aikana.
Standardisointi on kaikille avointa toimintaa.
Yritykset ja muut organisaatiot voivat Suomessa
osallistua standardisointityöhön olemalla
mukana kansallisissa standardisointiryhmissä.
Osallistumalla kansainvälisiin työryhmiin ja
kokouksiin yritykselle tarjoutuu mahdollisuus
vaikuttaa suoraan kansainvälisiin standardeihin
ja verkostoitua alansa asiantuntijoiden kanssa.
Standardisointi terveydenhuollossa
Standardisointi terveydenhuollossa jakaantuu
selkeästi laitteisiin ja palveluihin. Lääkinnällisten
laitteiden olennaiset vaatimukset on kirjattu
EU-asetuksiin, jotka korvaavat vastaavat
direktiivit muutaman vuoden sisällä. Tällä
alueella on paljon tuotestandardeja, joiden
avulla varmistetaan laitteen asetusten antamat
vaatimukset. Lisäksi on paljon standardeja,
jotka käsittelevät kattavasti erilaisia apuvälineitä
sekä turvapuhelimia ja muita turvallisuuslaitteita,
mutta myös sterilointia, desinfiointia
sekä laboratoriovälineitä.
12 Moodi 3/2018
~ 3 500
suomalaista
asiantuntijaa
vaikuttamassa
Terveydenhuollon palveluita käsittelevistä
standardeista valmisteilla on vanhustenpalveluihin
keskittyvä eurooppalainen standardi,
joka sisältää arki- ja asumispalveluita tarvitsevien
iäkkäiden ihmisten hoidon, palvelun, sairaanhoidon
ja kuntoutuksen laatua sekä koti-
että laitoshoidossa. Standardia voidaan hyödyntää
palvelujen laadunvarmistuksessa, seurannassa
ja arvioinnissa sekä kilpailuttamisessa.
Toinen iso standardisoinnin alue on
potilaskeskeinen hoito. Valmisteilla olevassa
standardissa käsitellään potilaan sitouttamista
ja osallistamista hoitoon, kuntoutukseen ja
terveyden edistämiseen. Lisäksi standardissa
nostetaan esille potilaan ja lääkärin/hoitajan
välisen yhteistyön merkitys. Molemmat standardit
toimivat itsenäisinä mutta myös mahdollisina
lisäosina palvelun laatujärjestelmään.
Ikääntyvä yhteiskunta on niin Suomessa
kuin muissa maissa yhä isompi haaste ja siihen
on tartuttu kansainvälisesti ISO:ssa (International
Organization for Standardization)
perustamalla uusi tekninen komitea, joka pohtii
mm. ikääntyvään työväestöön ja dementiaan
liittyviä asioita. Globaaleja ISO-standardeja
terveydenhuoltosektorille on julkaistu lähes
1 500 kpl ja vuonna 2017 uusia työkohteita
syntyi lähes 200 kpl – tämä kertoo alan ja
standardisoinnin tärkeydestä.
Laatustandardeja löytyy sekä laitteille että
palveluille. Yhteisenä tavoitteena eri kategorioissa
on laadun varmistaminen ja kehittäminen
sekä potilasturvallisuuden varmistaminen
ja sitä kautta yhdenvertaisuuden sekä asiakaskokemuksen
kasvattaminen.
Laadunhallinnan yleinen standardi ISO
9001 on käytössä terveydenhuollossa. Sen
avulla kehitetään laatua maassamme sairaaloissa,
lääkärikeskuksissa, apteekeissa ja kuntoutuskeskuksissa.
Laadun vaatimuksia on
terveydenhuollossa kuitenkin tulkittava eri
tavalla kuin yrityksissä yleensä. Standardin
ISO 9001 käyttöä terveydenhuollossa helpottamaan
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry
on julkaissut suomeksi eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä
CENissä laaditun standardin
12 %
SFS-EN 15224. Se sisältää standardin
ISO 9001 vaatimukset, joita on täydennetty
nimenomaan terveyspalveluja koskevilla
tulkinnoilla ja määritelmillä. Standardiin on
lisätty terveyspalveluihin liittyviä vaatimuksia,
jotka on myös selitetty.
Standardi sisältää myös näkökulmia, jotka
liittyvät kliinisten riskien hallintaan prosessien
suunnittelussa, käytössä ja valvonnassa. Standardissa
annetaan käytännön ohjeita tämän
standardin soveltamiseen terveyspalveluorganisaatioissa.
Terveydenhuollon yleisen toimintaprosessin
kuvaus keskittyy kliiniseen
prosessiin eli terveydenhuollon palveluprosessiin.
Kliininen prosessi voi koskea yhtä tai
useaa terveysongelmaa, ja potilaan näkökulmasta
se kattaa kaikki hoitoon liittyvät toimet
riippumatta hallinnollisista tai organisationaalisista
rajoista. Yleisen toimintaprosessin kuvauksen
tavoitteena onkin yhteen toimivuuden
ja hoidon jatkuvuuden lisääminen.
Kaikki kliiniset prosessit noudattavat tiettyä
muotoa, jolla annetaan lisäarvoa potilaalle,
jolla on terveysongelmia. Tämä muoto voidaan
esittää kliinisen prosessin toimintamallissa,
jossa määritellään arvonlisäyksen vaiheet,
SFS-EN 15224:2016.
Miten sosiaali- ja terveysala
hyötyisi standardeista?
Laatustandardeista saadaan toimijoille – sekä
tilaajille että tuottajille - yhtenäiset laatukriteerit,
joiden avulla voidaan kehittää toimintaa
ja samalla hoidon laadun arviointi paranee
sekä vertailukelpoisuus helpottuu. Eurooppalaisen
standardin mukaisten laatukriteerien ja
niiden saavuttamisen läpinäkyvä raportointi
hyödyttäisi parhaimmillaan niin tilaajaa, tuottajaa
kuin palveluiden käyttäjääkin.
Laatujärjestelmät tarjoavat mahdollisuuden
viitekehykseen, jonka avulla organisaatiot
pystyvät tuottamaan johdonmukaisesti
terveydenhuollon tuotteita ja palveluja, jotka
Standardisointi Suomessa
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO
SFS RY on
työ- ja elinkeinoministeriön
nimeämä standardisoinnin
keskusjärjestö Suomessa.
SFS HUOLEHTII
siitä, että
Suomessa on
edellytykset
standardisoinnille
ja että
standardisointiin
liittyvät velvoitteet
hoidetaan.
SFS OSALLISTUU
eurooppalaisen
standardisoimisjärjestö
CENin ja
maailmanlaajuisen
standardisoimisjärjestö
ISOn toimintaan.
SUOMESSA ON
HAJAUTETTU
STANDARDISOINTIJÄRJESTELMÄ,
joka koostuu SFS:n
lisäksi
12 toimialayhteisöstä.
~ 67 prosenttia
SFS:n
toiminnan
rahoituksesta
katetaan
myyntituloilla.
SFS OSALLISTUU
a
Myyntitulot
Toiminnan rahoitus 2016
Valtion- 67 %
rahoitus
15 %
Muut 6 %
Oma rahoitus
Kuvaus Suomen standardisointijärjestelmästä.