Valheenpaljastusta
ja tuleva presidenttiehdokas
ADVOKAATTI
Advokaatin numerossa 3/1996 puhututti valheenpaljastuskoe ja sen
kotimainen versio, muistijälkitesti, joka oli vielä kehitysvaiheessa.
TEKSTI TERO IKÄHEIMONEN // KUVA TÄHTIKUVIOT/MAGI JA LEHTIKUVA
Advokaatin numeron 3/1996 kansijutussa käsiteltiin
valheenpaljastuskokeen ongelmia. Toronton yliopiston
professori John Furedy varoitti kontrollikysymystekniikan
(CQT) epäeettisyydestä ja -tieteellisyydestä.
Tampereen yliopistolla luennoinut Furedy painotti,
että kokeen tekijä valitsee kontrollikysymykset, jolloin
menetelmää ei voida pitää tieteellisenä.
– Kontrollikysymysten on oltava hyvin voimakkaita,
epäillyn lapsuudesta pyritään esimerkiksi löytämään
häpeällinen kokemus. Omaa syyttömyyttä on vaikea
osoittaa, Furedy sanoi.
Furedy arvioi valheenpaljastuskokeiden luotettavuuden
50–60-prosenttiseksi – siis kolikonheiton
luokkaa. Siitä huolimatta Pohjois-Amerikassa tehtiin
vuosittain yli 2 miljoonaa valheenpaljastustestiä. Muun
muassa yritykset massatestasivat työntekijöitään varkaustapauksissa
rutiininomaisesti.
Lehdessä kerrottiin myös uudesta kotimaisesta
menetelmästä,
joka oli edennyt jo koekäyttöön:
muistijälkitestistä.
Pohjoisamerikkalaisen valheenpaljastuskokeen
päämääränä on selvittää, valehteleeko
kohde. Kotimaisessa muistijälkitestissä pyritään sen
sijaan selvittämään, onko koehenkilöllä tietoa, jota
voisi olla vain syyllisellä tai silminnäkijällä.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen apulaisprofessori
Carl Hagfors teki pesäeroa valheenpaljastuskokeeseen
muun muassa siten, että muistijälkitestissä
toinen koulutettu henkilö laatii kysymyssarjan ja toinen
suorittaa kokeen. Näin ollen kokeen suorittaja ei
tiedä, mitkä ovat kokeen onnistumisen kannalta ns.
kriittisiä kysymyksiä eikä näin ollen voi testitilanteessa
omalla käytöksellään vaikuttaa tulokseen.
Hagforsin mukaan muistijälkitesti tulisi tehdä heti
esitutkinnan aluksi, ennen kuulusteluita. Testin tulosta
voisi käyttää esitutkinnan yhteydessä ohjaavasti ilman,
että tulosta tuodaan oikeuteen.
Nykyisin muistijälkitesti on vakiintunut yhdeksi
poliisin
tutkintakeinoksi, jonka tuloksia on käytetty
todisteena myös oikeudessa.
Advokaatti raportoi myös Yhdysvaltojen ensimmäisen
naisen Hillary Clintonin vierailusta Suomeen.
Clinton
oli kesällä 1996 vieraillut entisen itäblokin
maissa tukemassa niiden demokratiakehitystä ja piipahti
vierailunsa päätteeksi Suomessa ”tapaamassa
ystäviään
ja lepäämässä ennen pitkää kotimatkaa”.
Jutussa kerrottiin, kuinka kokenut asianajaja Clinton
olisi voinut valita myös poliitikon uran, mutta ryhtyi
tukemaan miehensä uraa politiikassa. Heinäkuussa
1996 otetussa valokuvassa Clinton poseerasi tottuneesti
ulkoasiainministeri Tarja Halosen, eduskunnan
puhemies Riitta Uosukaisen ja toisen valtiovarainministerin
Arja Alhon kanssa.
25 vuotta sitten
VUOTTA
Löytyykö totuus
sormenpäistä?
(Advokaatti 3/1996)
8