K E I S S I
Maannousua Pohjanmaalla
Minä vastasin
Christian
Näsman, Vaasa
Asianajotoimisto
”Vuonna 2013 edustin lähes 150:tä pää- Näsman & Båsk Oy
miestä asiassa, joka koski Maalahden
saaristossa sijaitsevan tien käyttöoikeutta.
Kiistan keskiössä oli noin kuuden kilomet-rin
mittainen Häggören–Algrundetin tie,
joka kulki kahden saaren halki mantereen
puolelle. Saarelaiset olivat rakentaneet
saariin tieverkon sekä sillan mantereelle,
mutta heiltä puuttui tieoikeus mantereella
kulkevalle tielle. Käytännössä he siis eivät
saaneet käyttää itse rakentamaansa tietä ja
siltaa matkalla kesämökilleen, vaan kulun
piti tapahtua vesiteitse.
Muiden saarelaisten pahaksi onneksi
tie kulki halki erään tontin, jonka omista-jat
vastustivat tieoikeuden myöntämistä
saarten muille vapaa-ajan asukkaille.
Maaoikeus oli kyseisten maanomistajien
valituksen perusteella hylännyt tieoikeuden
myöntämisen saarten muille asukkaille.
Minun tehtäväkseni jäi laatia maaoikeuden
päätöksestä valituslupahakemus korkeim-paan
oikeuteen.
Ennuste valitusluvan saamiseksi oli
heikko. Tuohon aikaan oli kulunut 10–15
vuotta edellisestä kerrasta, kun korkeim-paan
oikeuteen oli saatu mitään keissejä
alueemme maaoikeudesta. Asiaan liittyi
kuitenkin yhtä saaristotietä suurempia
asioita, jotka perustelin valituslupahake-mukseen.
Merenkurkun alueella maanpinta nou-see
jopa 8–9 millimetriä vuosittain. Omakin
mökkirantani on puoli metriä korkeam-malla
kuin lapsuudessani. Maannousu
on niin voimakasta, että joidenkin
ennustusten mukaan tulevai-suudessa
Merenkurkun yli
pääsee kävellen Ruotsiin –
tähän tosin menee vielä
2 000 vuotta.
Sitä ennen maannousulla
on kuitenkin suuria vaiku-tuksia
saariston elämään.
Kun maa kohoaa, se mahdollis-taa
uusia tiereittejä, tai kuten tässä
tapauksessa oli toimittu, sillan rakenta-misen
paikkaan, jossa se ei muutamaa
kymmentä tai sataa vuotta aikaisemmin
olisi ollut mahdollista. Mutta jos tieoikeutta
ei myönnetä, vaikka olosuhteet ovat muut-tuneet,
niin tiestöön panostaminen ei ole
järkevää. Olisiko saarelaisten siis pitänyt
odottaa niin kauan, että vesi on saaren ja
mantereen välistä vetäytynyt
kokonaan?
Tästä ongelmasta myös
korkein oikeus kiinnostui, ja valituslupa
myönnettiin. Tapaus oli korkeimman oikeu-den
mielestä jopa niin kiinnostava, että he
järjestivät katselmuksen paikan päälle,
mikä on hyvin harvinaista.
Eräänä päivänä viisi oikeusneu-vosta
ja tapauksen esittelijä saa-puivat
Maalahden saaristoon
yli sadan kiinnostuneen saa-relaisen
seuratessa, kuinka
he arvioivat tienkäytön mah-dollista
haittaa vastapuolena
toimineelle maanomistajalle
sekä maannousun seurauk-sena
muuttuneita olosuhteita.
Korkein oikeus totesi, että sillat
ja tiet olivat jo olemassa, eikä tien käytöstä
aiheutunut kohtuutonta haittaa yhdelle
vapaa-ajan asukkaalle. Asia päättyi pää-miesteni
eduksi. Tapaus oli myös minulle
arvokas oppitunti maaoikeuden asioista,
tieoikeuden myöntämisen perusteista sekä
valitusluvan hakemisesta korkeimmasta
oikeudesta.”
L I I T O S S A TA PA H T U U TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN // KUVA SAMULI KNUUTILA
Norsu marmorilattialla
”Kiitos, kun tartuitte tärkeään asiaan.”
”Asioista on voitava puhua avoimesti.”
”Uskomme, että hyvinvoiva henkilöstö pys-tyy
palvelemaan asiakkaita paremmin.”
Joidenkin asianajoalan työntekijöiden
ympäripyöreät työtunnit ja uupumisriski ovat
olleet julkinen salaisuus – erään kuvailun
mukaan ”norsu marmorilattialla” − joka
nousee ajoittain esille myös julkisuudessa.
Oikeus jaksaa -työhyvinvointikampanjaan
tulleet kommentit kertovat, että kampanja on
tervetullut ja odotettu.
Oikeus jaksaa -kampanjassa Asianajaja-liitto
kannustaa kaikkia asianajotoimistoja
huolehtimaan toimiston työntekijöiden
työnhyvinvoinnista. Kampanja lanseerattiin
Asianajajaliiton
hallituksen jäsenten toimisto-jen
tuella, ja alkuvaiheen jälkeen kampanjan
periaatteisiin on sitoutunut lukuisia asianajo-toimistoja.
Oikeus jaksaa -kampanja kehottaa
asianajotoimistojen johtoa konkreettisiin
työhyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin,
kuten kuuntelemaan omaa henkilöstöä ja
selvittämään mahdolliset työajan seurantaan
liittyvät puutteet, puuttumaan ylilyönteihin
työsuojelun keinoin sekä teettämään työhy-vinvointikyselyn
säännöllisesti.
Monissa asianajotoimistoissa on jo ennen
kampanjaa tehty pitkäjänteistä työtä työn ja
vapaa-ajan paremman tasapainon löytämi-seksi.
Koska tarkempaa tietoa asianajajien
jaksamisesta silti tarvitaan, liitto osallistuu
yhteispohjoismaiseen tutkimukseen, jossa
selvitetään asianajotoimistoissa työskentele-vien
hyvinvointia ja työjärjestelyjä. Tuloksia on
luvassa syksyllä 2021.
Tällä uudella palstalla asianajajat kertovat mieleenpainuvista
tapauksista uransa varrelta. Haluaisitko nähdä oman tai kollegan
keissin palstalla? Lähetä vinkki advokaatti@asianajajaliitto.fi
29
link