RUOKAKAUPPOJEN VÄLIMERELLINEN
VALIKOIMA ON PARANTUNUT
Italian silloinen pääministeri Silvio Berlusconi
aiheutti
aikoinaan Suomessa lähes kansallisen trau-man
moittimalla täkäläistä ruokaa. Dario Alessi puo-lestaan
on havainnut täällä asuessaan suomalaiskaup-pojen
valikoimien miellyttävän laajenemisen.
– Se on todella muuttunut! Ihmiset tykkäävät nyt
valita oikeanlaista oliiviöljyä, tomaattikastiketta ja
pastaa.
– Välimeren ruokavalio on terveellinen, ja sitä on
siksikin hyvä edistää. Minulle ruokakulttuuri on tär-keää,
ja tässä haluaisin mielelläni auttaa Suomessa,
jos aikaa olisi enemmän.
Osansa Alessi on asialle jo tehnytkin: hän pyöritti
yhteistyökumppaninsa kanssa Kampissa lankkupitsoi-hin
keskittynyttä Il Duetto -ravintolaa. Alessin vastuulla
oli paperinpyöritys, mutta homma jäi hänen lähdettyään
Tukholmaan suorittamaan tutkintoa kansainväli-sestä
välitysoikeudesta.
– Ehkä jonain päivänä kokeilen uudestaan, uusilla
ideoilla ja konseptilla. Ehkäpä viinibaari, jossa tarjolla
olisi antipastolautasia?
Miten huomioit
yritysvastuullisuuden?
Samalla, kun asianajajina puolustamme ja aktiivisesti
edistämme asiakkaidemme oikeusturvaa sekä kehi-tämme
yhteiskunnan oikeusoloja aktiivisena oikeusval-tiotoimijana,
on huolehdittava, että olemme osana myös
yleistä vastuullisuuskehitystä.
Yritysvastuun merkitys on kasvanut ja soft law
-instrumenttien, kuten hyvän hallinnon periaatteiden ja
erilaisten sopimusteknisten velvoitteiden, lisäksi vastuul-lisuussääntely
tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Tästä
konkreettinen esimerkki on yritysten huolellisuusvel-voitteesta
ja vastuuvelvollisuudesta valmistelussa oleva
EU-direktiivi. Direktiivi edellyttää, että yritykset kunnioit-tavat
ihmisoikeuksia, ympäristöä ja hyvää hallintotapaa
omassa toiminnassaan, tuotteissaan ja palveluissaan
sekä arvoketjuissaan.
Vaikka asianajajat toimivat myös yksittäisinä amma-tinharjoittajina
ja yritysvastuun sisällyttäminen osaksi
toimintaa voi olla hallinnollisesti haastavaa, vastuulli-suusvelvoitteiden
tunteminen ja soveltaminen tarkoituk-senmukaisella
tavalla omassa toiminnassa on hyödyllistä.
Yhteiskunta edellyttää yhä konkreettisempia vastuulli-suustekoja.
Yritysvastuu konkretisoituu tekoina ja siksi on tärkeää,
että olemme myös Asianajajaliittona aktiivisesti edistä-mässä
vastuullista kehitystä. Viimeisimpänä esimerkkinä
tästä #oikeusjaksaa-kampanja, johon monet asianajotoi-mistot
ympäri Suomen ovat jo liittyneet − liiton hallituksen
toimistot edellä.
Kestävän kehityksen periaattei-siin
sitoutumista osoittaa myös
WWF:n Green Office -sertifiointi,
jonka Asianajajaliitto sai toukokuussa.
Olemme liittyneet
myös YK:n Global Compact
-aloitteeseen, ja pyrimme
näillä teoilla kan-nustamaan
myös
yksittäisiä toimis-toja
pohtimaan
vastuullisuutta
osana omaa
toimintaansa.
Niko Jakobsson
Asianajajaliiton
pääsihteeri
KO LUMNI
messa kovin hyvin. Harva taitaa tietää, että Italian
talous on maailman seitsemänneksi suurin.
Alessi myöntää, että yritysten välillä voisi olla
enemmänkin yhteyksiä.
– Erilainen kulttuuri ja tavat toimia käytännön
asioissa aiheuttavat joskus haasteita. Niitä yritämme
yhdistyksen avulla ratkaista.
Alessilla on maiden välisissä suhteissa myös virallinen
status, sillä hän on Suomen kunniakonsuli
Milanossa.
Suomen kansalaisuutta hän ei kuitenkaan
ole Italian rinnalle hakenut.
– Olen ollut laiska. Kansalaisuutta varten pitäisi
käydä suomen kielen testissä. Olen kuitenkin suorittanut
suomeksi asianajajatutkinnon ja valmistunut
maisteriksi ja lisensiaatiksi. Olen pystynyt näillä
todistamaan kielitaidon itselleni, joten toistaiseksi
se saa riittää, Alessi myhäilee.
27