fokus
Hän on saanut kuunnella kansainvälisissä kokouksissa,
kuinka tekoäly vie työpaikat. Siltä ei vielä näytä.
Ruoholan toimistolla tekoälyä on kokeiltu pienimuotoisesti.
Käytössä on sopimusarkistosovellus
Zefort,
joka tunnistaa erityyppisiä sopimuksia ja pystyy
lajittelemaan niitä hakutoimintojen perusteella.
– Kun on keskenään samankaltaisia pdf-muotoisia
sopimuksia, esimerkiksi työsopimuksia tai vuokrasopimuksia,
se oppii poimimaan niistä keskeiset kohdat.
Se ei ole huikean nopea, mutta selkeästi oppii ymmärtämään
lisää, Ruohola kertoo.
Toimiston sopimuskanta on pieni, minkä vuoksi
työn ja kustannusten säästö ei ole merkittävä. Sovelluksen
käyttö on ennen kaikkea kiinnostava kokeilu.
Ruohola kertoo, että he ovat kokeilleet myös sovelluksia,
joissa tekoäly auttaa sopimuksen laatimisessa
kysymys-vastaus-tekniikalla, mutta nämä olivat vielä
sen verran kömpelöitä, että niistä oli enemmän vaivaa
kuin hyötyä.
Vaikka keskikokoisen toimiston näkökulmasta tekoäly
ei vielä isosti muuta työtä, Ruohola uskoo, että
asianajajien on hyvä pysyä kärryillä kehityksestä.
– Moniin sovelluksiin voi kuka tahansa hankkia lisenssin.
Kannattaa avoimin silmin seurata maailmaa ja
olla valmiina tarttumaan niihin.
AUTTAA TEHOSTAMAAN SISÄISTÄ TYÖTÄ
Asianajotoimisto Boreniuksella tekoäly nähdään ennen
kaikkea toimistorutiinien helpottajana. Toimitusjohtaja
Casper Herler kertoo, että Borenius käyttää
tekoälypohjaista tietoturvasovellusta, joka tarkastaa
sähköpostiliikennettä. Se pyrkii estämään viestejä lähtemästä
väärille henkilöille ja tunnistamaan epäilyttävää
postia.
Boreniuksella on käytössä myös älykäs ratkaisu työtehtäviin
käytetyn ajan kirjaukseen. Jokaisella työntekijällä
on koneella henkilökohtainen tekoälyagentti,
joka seuraa sovellusten käyttöä, sähköpostiliikennettä
tai asiakkaan dokumentin työstämiseen käytettyä aikaa
ja ehdottaa kirjauksia.
– Uskon, että tällä erää tekoäly auttaa enemmän tehostamaan
toimiston sisäistä työtä sen sijaan että se
pystyisi korvaamaan juristin harkintaa, Herler sanoo.
Asianajajaliiton Niko Jakobssonin mukaan tekoäly
voi ennen kaikkea vähentää työvälineiden kanssa taistelua
ja suorittavaa työtä. Ihmiselle jää tulevaisuudessakin
esimerkiksi analyysityö, argumenttien rakentaminen
ja riitojen ratkaisu. Työajan kirjauksen automatisointi
on esimerkki rajattuun käyttöön sopivasta tekoälystä,
jota pienetkin toimistot voivat hyödyntää.
– Kun itse kirjaa toimenpiteet 10–15 minuutin tarkkuudella,
selaa lähetettyjä sähköposteja ja miettii, mitä
tuli tehtyä, se on aika kuormittavaa. Mitä tarkemmin
ajankäyttö on eritelty, sitä oikeutetumpi on myös laskutus
asiakkaalle, Jakobsson sanoo.
TYÖN VÄHENEMISTÄ
VAI MIELEKKÄÄMPÄÄ TYÖTÄ?
Se mikä toimistoille tarkoittaa työn tehostumista,
tarkoittanee
asiakkaille alenevia kustannuksia. Vähenevätkö
siis työt? Jotkin työt kyllä. Toisaalta tekoäly
voi antaa mahdollisuuden tarjota uusia palveluita, ja
myös pienemmät toimistot voivat ehkä palvella isompia
asiakkaita.
– Jos tekoäly käy läpi sopimuksia sekunneissa kellon
ympäri, ei ole järjellistä syytä, miksi tämä jatkuisi ihmisen
tekemänä. Varmasti kehitys polarisoituu. Pienet
toimistot tulevat olemaan lähinnä valmistyökalujen
käyttäjiä. Osa toimistoista taas lähtee itse tarjoamaan
tekoälypalveluita asiakkaille tai kollegoille, sanoo
asianajotoimisto Lexian osakas Kimmo Oila.
Lexiassa on käytetty oppivaa chatbottia, joka etsii
vastauksia juristien kysymyksiin ja antaa osuvampia
vastauksia käytön myötä. Tarkoituksena on saada työyhteisön
tieto kootusti yhteen. Lexia aikoo avata botin
jossain muodossa myös asiakkaille. Toimiston juristeja
on mukana myös konkurssirobotti-hankkeessa, jossa
automatisoidaan konkurssiprosessia.
Oila uskoo, että tekoäly vaikuttaa asianajopalveluiden
hinnoitteluun. Esimerkiksi kuukausimaksulliset
palvelut vakiosopimusten läpikäyntiin lisääntyvät.
Castrén & Snellmanilla kuukausimaksullinen palvelu
on jo käytössä. Se tarjoaa Signe-palvelua, joka automatisoi
sopimusten laadintaa. Se on ulkopuolelta hankittu
tuote, jota toimisto on räätälöinyt. Asiakirjojen
automatisoinnissa kootaan monta erilaista versiota tietystä
asiakirjatyypistä – esimerkiksi osakekauppakirjasta
– sähköiseen järjestelmään, josta voi valita haluamansa
sopimuslausekkeet ja yhdistellä niistä sopimusluonnoksen.
Lukinmaa kertoo, että toimiston omassa
käytössä automatisointi on tuottanut selvää säästöä.
– Vuodessa ohjelmiston avulla laadittiin 1 120 asiakirjaa,
ja näiden teossa säästyi laskennallisesti 80 työpäivää,
Lukinmaa sanoo.
16
SE MIKÄ TOIMISTOILLE
TARKOITTAA TYÖN
TEHOSTUMISTA,
TARKOITTANEE
ASIAKKAILLE ALENEVIA
KUSTANNUKSIA.