fokus
Melko hyvä renki
Tekoäly ei ole vienyt juristin töitä eikä mullistanut asianajoalaa.
Asianajajan työn avuksi on jo kuitenkin monia työkaluja.
TEKSTI TERHI HAUTAMÄKI // KUVITUS VESA-MATTI JUUTILAINEN
Asianajotoimisto Castrén & Snellman sai toimeksiannon,
jonka työmäärä oli valtava. Siinä piti etsiä olennaiset
hakuosumat sisältävät dokumentit, ja kahlattavana
oli yli kaksi miljoonaa sähköpostia ja liitetiedostoa.
Aiemmin juristit olisivat ihmisälyllään päätelleet,
mitkä dokumentit on tärkeintä käydä läpi ja mitkä on
pakko jättää huomiotta. Nyt toimistolla oli käytössään
tekoälysovellus Luminance. Sen avulla pystyttiin käymään
läpi kaikki ja huomioimaan asioita, jotka muuten
olisivat jääneet huomaamatta. Juristit kävivät lopulta
läpi muutama kymmenen tuhatta olennaisinta
dokumenttia.
– Jos yksi ihminen olisi käynyt läpi yli kaksi miljoona
asiakirjaa, se olisi vienyt jopa tuhansia päiviä. Juristitiimimme
kävi asiakirjat läpi muutamissa kymmenissä
työpäivissä, kertoo Castrén & Snellmanin toimitusjohtaja
Sakari Lukinmaa.
Oppiva tekoäly lukee nopeasti isoja määriä asiakirjoja
ja poimii joukosta poikkeavuuksia. Tärkeä käyttökohde
ovat yrityskauppoihin liittyvät due diligence
-tarkastukset. Lukinmaan mukaan pikavoittoja tekoälyllä
ei saada. Uuden ratkaisun käyttöönotto ja ihmisten
kouluttaminen vievät aikaa. On syytä harkita, mikä
työkalu on pitkällä aikavälillä oikeasti hyödyllinen.
– Tekoäly luo aikaa lisäarvoa tuottavaan pohdintaan
ja juridiseen neuvonantoon. En usko, että tekoäly korvaa
juristia, koska työ on ihmisten laatimien sääntöjen
soveltamista ihmisten kesken. Se voi kuitenkin tehostaa
työtä merkittävästi.
HYPE ON VALLINNUT ASIANAJOALALLAKIN
Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyjä jäljitellä inhimillistä
päättelyä. Se voi olla kykyä tunnistaa kuvia ja
hahmoja, kykyä käsitellä ihmiskieltä ja oppia omatoimisesti
esimerkkien pohjalta. Tekoälyohjelmisto pystyy
suorittamaan tehtäviä monimutkaisessa ympäristössä
ilman jatkuvaa ohjausta, ja se parantaa suoritustaan
käytön myötä.
Ei ole aina selvää, minkä voi määritellä tekoälyksi.
Monissa tavanomaisissa toimisto-ohjelmissa on ripaus
tekoälyominaisuuksia, ja varsinaisissa tekoälyohjelmistoissa
niitä on enemmän.
Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobssonin mukaan
hype on ollut kovaa myös asianajoalalla.
– Ei ole yhtä ratkaisua, joka automatisoisi juristin
työn, mutta on hyviä ratkaisuja eri käyttötarkoituksiin,
Jakobsson sanoo.
Aineistomassaa käsittelevä tekoäly alkaa olla jo välttämätöntä
suurissa yritysjärjestelyissä. Toisaalta moni
on pettynyt kehityksen hitauteen. Jo 70-luvulla puhuttiin,
kuinka kohta tietokone ratkaisee kaiken. Samaa
puhuttiin 2000-luvun alun it-kuplassa. Muutaman
vuoden takaiset puheet juristin töiden katoamisesta
ovat nekin hiipuneet.
– Tekoälyhype nousee aaltoina. Se vie kehitystä
eteenpäin, mutta samalla luvataan liikoja. Hyvältä
näyttävä ratkaisu ei toimi, jos dataa ei ole riittävästi
tai käyttö vaatii paljon teknistä osaamista. Joskus
manuaalinen
työ vain siirtyy toiseen vaiheeseen, kun
pitää esimerkiksi kopioida kaikki dokumentit alustalle
ja sieltä eteenpäin.
Oppiva tekoäly on juuri niin hyvä kuin millaiseksi
sitä harjoitetaan. Algoritmi tarvitsee esimerkkiaineistoa,
kuten sopimuslauseketyyppejä. Nopeimmin järjestelmä
oppisi, jos se saisi kootusti kaikkien käyttäjien
kaiken datan, mutta salassapitosyistä se ei ole mahdollista.
Pieni toimisto ei aineistollaan pysty harjoittamaan
sovelluksia niin tehokkaasti kuin iso.
Myös suomen kieli ja suomenkielisten juridisten
lausekkeiden vaihtelevuus aiheuttavat vielä haasteita
tekoälylle, jota on toistaiseksi kehitetty eniten englanninkielisten
käyttäjien tarpeisiin.
PIENIMUOTOISIA TEKOÄLYKOKEILUJA
Lukander Ruohola HTO:n toimitusjohtaja Jarkko
Ruohola on Asianajajaliiton edellinen puheenjohtaja.
15