henkilö kuvassa
Kriittinen katse
Amnestyn Frank Johansson pitää isoja globaaleja trendejä
ilmastokriisistä digitalisaatioon ihmisoikeuskysymyksinä. Suomessakin
on suuria rakenteellisia ongelmia, jotka pitää kohdata, hän sanoo.
TEKSTI KIRSI RIIPINEN // KUVAT SUSANNA KEKKONEN
Suomessa esiintyy räikeää ihmiskauppaa, jota ollaan
haluttomia tutkimaan. Poliisi käyttää paikoin erittäin
rasistista kieltä.
Nämä ovat esimerkkejä uutisista, jotka media on
nostanut kevään
aikana puheenaiheiksi.
– En yllättynyt uutisista, valitettavasti. Meillä on
rakenteellisia
ongelmia, joihin emme ole riittävästi
heränneet.
Äänessä on Frank Johansson, ihmisoikeusjärjestö
Amnestyn toiminnanjohtaja Suomessa.
– Uutisten kaltaisia tapauksia on Suomessa varmasti
laajempi kirjo, kuin mistä olemme tietoisia. Poliisilla ja
sosiaaliviranomaisilla ei ole riittävästi resursseja näitä
selvittää ja joillakin ei selvästikään edes halua.
KORONA TOI IHMISOIKEUDET ESILLE
Korona-ajan käytännön mukaisesti tapaamme
Johanssonin
videolinkin kautta. Hän vastaa kysymyksiin
kotonaan Helsingin Malmilla.
– Kaipaan työyhteisön sosiaalisuutta ja epävirallista
yhdessäoloa. On vaikea innostua vapaammista tapaamisista
kollegojen kanssa verkossa työpäivän jälkeen,
kun ruutua on muutenkin tuijottanut koko päivän.
Koronalla on ollut muitakin seurauksia. Aika on
nostanut esille ihmisoikeuskysymyksiä, kun eri puolilla
maailmaa on jouduttu puntaroimaan, painaako vaakakupissa
enemmän terveys vai vapaa liikkuminen ja
kokoontumisvapaus.
Esillä on ollut myös kansainvälinen solidaarisuus.
Johansson toivoo jokaisen ymmärtävän, ettei missään
olla turvassa pandemialta ennen kuin rokotteet saadaan
kaikkiin maailmankolkkiin.
VAIKUTTAMISTA JA KAMPANJOINTIA
Amnestyn toimistolla on töissä vakinaisesti noin 30
ihmistä. Heistä vaikuttamistiimissä toimivat pitävät
tiivistä yhteyttä viranomaisiin ja lobbaavat aktiivisesti.
Viestinnälle, kampanjoinnille ja kansalaistoiminnalle
on oma tiiminsä, samoin varainhankinnalle. Neljäs tiimi
hoitaa talous-, henkilöstö- ja IT-asiat.
Amnestyn periaatteisiin kuuluu, ettei se ota vastaan
rahaa yhdeltäkään valtiolta. Varat kerätään yksittäisiltä
lahjoittajilta vapailta markkinoilta. Amnesty kilpailee
lahjoituksista muiden järjestöjen kanssa, ja sen käytössä
ovat kaikki keinot katurekrytoinnista puhelimeen
ja digiin. Fyysisen auttamisen sijaan järjestö pyrkii vaikuttamaan
poliittisesti
lakimuutoksiin tai vaikkapa
yksittäisten ihmisten vapauttamiseksi.
– Tarvitsemme toiminnassamme ammatillista varainhankintaa
ja markkinointia. On suunniteltava huolellisesti,
kuinka muotoilemme kirjeemme, miten lähestymme
potentiaalisia kannattajia ja kuinka pidämme
mukana toimintaamme jo liittyneet lahjoittajat.
Johansson kertoo varainhankinnan maailmasta
myös kirjassaan Hyvän tekemisen markkinat (Gaudeamus
2017). Yksi teoksen viesteistä on, kuinka hyväntekeväisyyttä
myydään markkinoilla kaupallisin keinoin
kuin mitä tahansa kulutushyödykettä. Samalla järjestöt
ovat paisuneet.
Johansson ei ole kasvattamassa toimistoa Suomessa,
vaikka tarve tehdä töitä ihmisoikeuksien puolesta on
edelleen suuri. Työ on kyettävä tekemään mahdollisimman
vaikuttavasti.
GLOBAALIT TRENDIT
IHMISOIKEUSKYSYMYKSIÄ
Johanssonilla on toimittajatausta, ja hän opiskeli nuorena
valtiotieteitä.
Taustasta ei ole ollut ainakaan haitaksi. Hänen voi
sanoa onnistuneen vaikuttamisessa ja näkyvyydessä
hyvin, sillä Johansson on vuosien aikana tullut mediasta
tutuksi julkkikseksi.
– Mediassa esiintyminen on osa työtäni. Haluamme
palvella tiedotusvälineitä pienelläkin varoitusajalla.
Johansson näkee globaalit trendit ihmisoikeuskysymyksinä.
Näitä trendejä on esimerkiksi ilmastokriisi,
19