Kuva 3. Kuusi 0,35 mm leikettä, välys 0,04 mm.
Kuvassa 4 on kuusi päällekkäin lävistettyä leikettä, jotka on lävistetty tyynyn kokonaisvälyksellä 0,40
mm. Keskimmäisissä leikkeissä jäystettä on nyt selkeästi enemmän, vaikka leikkautuminen on alkanut
kohtuullisen siististi alimmasta leikkeestä.
Kuva 3. Kuusi 0,35 mm leikettä, välys 0,04 mm.
KUVA 3. Kuusi 0,35 mm leikettä, välys 0,04 mm.
Kuvassa 4 on kuusi päällekkäin lävistettyä leikettä, jotka on lävistetty tyynyn kokonaisvälyksellä 0,40
mm. Keskimmäisissä leikkeissä jäystettä on nyt selkeästi enemmän, vaikka leikkautuminen on alkanut
kohtuullisen siististi alimmasta leikkeestä.
Kuva 4. Kuusi 0,35 mm leikettä, työkaluparin kokonaisvälys 0,40 mm.
Lävistettyjen leikkeiden laatua arvioitiin sekä visuaalisesti ja mittaamalla. Arviointi on tehty
mikroskooppikuvista. Huomionarvoista on, että välyksen kasvaessa materiaalia alkoi siirtyä
leikkeiden välillä enemmän ja myös pinnoitteen vauriot kasvoivat.
KUVA 4. Kuusi 0,35 mm leikettä, työkaluparin kokonaisvälys 0,40 mm.
vän levyn paksuudesta, kun kriteereinä käytetään syntyvän
jäysteen määrää, tarvittavaa lävistysvoimaa sekä työkalujen
kulumista. Tämä on määritelty nimenomaan yksittäiselle
levylle, mutta tilanne on varsin eri kun levyjä on useita
päällekkäin. Mielenkiintoinen havainto ja jatkotutkimuskysymys
Kuva 4. Kuusi 0,35 mm leikettä, työkaluparin kokonaisvälys 0,40 mm.
Lävistettyjen onkin,leikkeiden tulisiko monilevylävistämisessä laatua arvioitiin sekä visuaalisesti käytettävien
ja mittaamalla. Arviointi on tehty
mikroskooppikuvista. Huomionarvoista on, että välyksen kasvaessa materiaalia alkoi siirtyä
leikkeiden välillä enemmän ja myös pinnoitteen vauriot kasvoivat.
työkalujen kokonaisvälys määritellä yksittäisen levyn vai
koko levynipun paksuuden perusteella.
Tutkimus osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi, etenkin
koska tulokset eivät osoittautuneet niin itsestäänselviksi
ja teoriaa noudattaviksi kuin oli lähtöodotuksena. Aihe
vaatii ehdottomasti lisää tutkimusta ja varsinkin sähkölevyjen
osalta tulisi selvittää, kuinka lävistyslaatu ja -tapahtuma
vaikuttaa levyn magneettisiin ominaisuuksiin. Lisätutkimuksen
ohella olisi myös hyvä etsiä menetelmälle sopivia
sovelluskohteita.
Laboratoriotestit suoritettiin levytyökeskusympäristössä,
mikä ei välttämättä ole oikea ympäristö puhuttaessa sähkökomponenttien
teollisesta massatuotannosta. Levytyökeskusympäristö
kuitenkin toimii hyvin itse lävistyilmiön
tutkimisessa ja ymmärtämisessä. Jos menetelmää halutaan
käyttää oikeassa massatuotantoympäristössä, ratkaistavana
on useita käytännön asioita. Yksi tärkeimmistä ratkaistavista
asioista on useiden ohuiden levyrainojen samanaikainen
ja päällekkäinen syöttäminen varsinaiselle lävistystyökaluja
käyttävälle puristimelle tai puristinlinjalle.
Lisätietoja aiheesta:
santtu.kovasiipi@theswitch.com
mikael.ollikainen@lut.fi
juha.varis@lut.fi
juha.turku@lut.fi
www.ohutlevy.com OHUTLEVY 1/2021 • 59
link
link
/www.ohutlevy.com
link
link
