KUVA 4.
Hitsausprosessin
syötteet ja siinä syntyvä
hukka / jäte (Finkbeiner
ym. 2021 mukaillen)
Kuva 4. Hitsausprosessin syötteet ja siinä syntyvä hukka / jäte (Finkbeiner ym. 2021 mukaillen)
Favi ym. tekemässä tutkimuksessa vertailtiin viiden eri hitsausprosessin aiheuttamaa
ympäristökuormitusta paksuudeltaan t = 25 mm levyn päittäisliitosta hitsattaessa. Kuvan 5 mukaan
puikkohitsaus tuottaa selvästi eniten CO2 – päästöjä (19.6 kg / 1 m hitsiä). Käytännössä
merkittäviä hiilidioksidipäästöjä syntyy sähköenergiasta, lisäaineista, suojakaasusta ja
hitsausjauheesta.
Kangasniemeläinen Reifer Oy on selvittänyt
toimintansa vaikutuksia ympäristöön
hiilijalanjäljen perusteella. Yrityksen
Internet – sivustolla (https://
reifer.fi/reifer-oy-hiilijalanjalki/) kerrotaan
yksityiskohtaisesti laskennan tuloksista.
Hiilijalanjälki (CO2 ekv) muodostuu
yrityksissä pääosin liikkumisesta
ja tavaroiden kuljettamisesta, energiankäytöstä
ja syntyvästä jätteen määrästä.
Reifer Oy:n laskelmassa ei ole huomioitu
tuotannossa käytettävien raaka-aineiden
aiheuttamaa kuormitusta eli luvut
kuvaavat aidosti tuotannon aiheuttamaa
ympäristökuormitusta. Taulukossa
2 on annettu laskennan tulokset. Lämmitysenergia
aiheuttaa yli puolet syntyvistä
CO2 – päästöistä ja kuljetukset n.
30%. Normaalisähkön käytöllä syntyisi
CO2 – päästöjä 123000 kg, mutta koska
Reifer Oy käyttää vain uusiutuvalla
vesi- ja tuulienergialla tuotettua sähköä,
niin päästöjä ei synny. Tämä on merkittävä
asia ympäristön kannalta, koska
Kuva 5. Hitsauksen aiheuttama ympäristökuormitus, kg CO2 / 1 m hitsiä (Favi ym. 2019 mukaillen)
Kuvan antamia arvoja on tietysti hankalaa vertailla esim. terästehtaiden julkaisemien
ympäristöselosteiden antamiin arvoihin, koska vertailuyksikkö on eri. Favi ym. tutkimuksessa hitsin
poikkipinta-ala oli kaikissa tapauksissa A = 458 mm2. Tämän perusteella 1 m pituisen hitsin massa
on m = r x V = 7800 kg/m3 x 4.58E-04 m3 = 3.57 kg. Tämän tiedon perusteella kuva 5 voidaan
muuntaa kuvassa 6 esitettyyn muotoon. Kuumavalssatun teräslevyn GWP arvo on n. 2.7 kg CO2 /
kg. Kuvan 6 arvojen perusteella hitsauksen aiheuttamat CO2 – päästöt ovat 1 – 2 kertaa niin
suuria. Hitsiaineen määrä (kg) riippuu lähinnä railotilavuudesta ja näin ollen hitsattavien
työkappaleiden paksuudesta sekä railon geometriasta (v- tai u -railo, x-railo, jne.).
näin pystytään pienentämään tuotannon
aiheuttamaa ympäristökuormitusta melkein
40%!
5
5
Korkeakoulujen rooli
teräsrakentamisen kestävässä
kehityksessä
Korkeakoulujen tai yleensäkin perustutkimuksen
ja opetuksen rooli kestävässä
kehityksessä perustuu toisaalta valittuihin
tutkimusteemoihin ja toisaalta opetukseen.
Tutkimusteemojen vaikutus on
ratkaiseva, sillä ne määrittelevät osittain
myös opetuksen painopistealueet
ja myös muokkaavat asenteita. Lisäksi
oppilaitosten rooli on oleellinen tulevaisuuden
osaamisen näkökulmasta.
Suomen konepajateollisuuden liiketoimintamallit
www.ohutlevy.com OHUTLEVY 1/2021 • 23
Kuva 4. Hitsausprosessin syötteet ja siinä syntyvä hukka / jäte (Finkbeiner ym. 2021 mukaillen)
Favi ym. tekemässä tutkimuksessa vertailtiin viiden eri hitsausprosessin aiheuttamaa
ympäristökuormitusta paksuudeltaan t = 25 mm levyn päittäisliitosta hitsattaessa. Kuvan 5 mukaan
puikkohitsaus tuottaa selvästi eniten CO2 – päästöjä (19.6 kg / 1 m hitsiä). Käytännössä
merkittäviä hiilidioksidipäästöjä syntyy sähköenergiasta, lisäaineista, suojakaasusta ja
hitsausjauheesta.
Kuva 5. Hitsauksen aiheuttama ympäristökuormitus, kg CO2 / 1 m hitsiä (Favi ym. 2019 mukaillen)
KUVA 5. Hitsauksen aiheuttama ympäristökuormitus, kg CO2 / 1 m hitsiä (Favi ym. 2019 mukaillen)
Kuvan antamia arvoja on tietysti hankalaa vertailla esim. terästehtaiden julkaisemien
ympäristöselosteiden antamiin arvoihin, koska vertailuyksikkö on eri. Favi ym. tutkimuksessa hitsin
poikkipinta-ala oli kaikissa tapauksissa A = 458 mm2. Tämän perusteella 1 m pituisen hitsin massa
on m = r x V = 7800 kg/m3 x 4.58E-04 m3 = 3.57 kg. Tämän tiedon perusteella kuva 5 voidaan
muuntaa kuvassa 6 esitettyyn muotoon. Kuumavalssatun teräslevyn GWP arvo on n. 2.7 kg CO2 /
kg. Kuvan 6 arvojen perusteella hitsauksen aiheuttamat CO2 – päästöt ovat 1 – 2 kertaa niin
suuria. Hitsiaineen määrä (kg) riippuu lähinnä railotilavuudesta ja näin ollen hitsattavien
työkappaleiden paksuudesta sekä railon geometriasta (v- tai u -railo, x-railo, jne.).
KUVA 6. Hitsauksen aiheuttama ympäristökuormitus, kg CO2 / 1 kg hitsiä (Favi ym. 2019 mukaillen)
Kuva 6. Hitsauksen aiheuttama ympäristökuormitus, kg CO2 / 1 kg hitsiä (Favi ym. 2019
mukaillen)
Kangasniemeläinen Reifer Oy on selvittänyt toimintansa vaikutuksia ympäristöön hiilijalanjäljen
perusteella. Yrityksen Internet – sivustolla (https://reifer.fi/reifer-oy-hiilijalanjalki/) kerrotaan
yksityiskohtaisesti laskennan tuloksista. Hiilijalanjälki (CO2 ekv) muodostuu yrityksissä pääosin
liikkumisesta ja tavaroiden kuljettamisesta, energiankäytöstä ja syntyvästä jätteen määrästä.
tulevat muuttumaan seuraavan
15 vuoden aikana niin, että kestävä >
/www.ohutlevy.com
/)
