KUVA 4. Steel Forum 2020 -tilaisuuden puheenjohtaja
Hanna Tuhkanen etätyöpisteessään.
kutsutun kaksikertaisen taivutuksen osalta. Etenkin Nakajima
testin käyttö yhdistettynä venymätilojen optiseen mittaukseen
Aramis-järjestelmää apuna käyttäen osoitti rohkaisevia
tuloksia. Projektissa tutkittuja menetelmiä hyödynnetään
tulevaisuudessa materiaalien testauksessa ja etenkin autoteollisuuden
terästen kehityksessä, jossa muovattavuusvaatimukset
ovat usein kriittisiä. Yksiselitteistä korvaajaa ISOreiänlaajennustestimenetelmälle
voi olla vielä haastavaa
nimetä, mutta hajonnaltaan pienempiä muovaustestimenetelmiä
on olemassa, kuten projektin tulokset osoittivat.
Ammattikorkeakoulurintamalta jatkoi Ville Oksanen
HAMK Tech -tutkimusyksiköstä Hämeenlinnasta esityksellään
”Uusien tutkimusmenetelmien kehitys Biopohjaiset
pinnoitetut ohutlevytuotteet -hankkeessa”. Ville esitteli
hankkeen, joka on julkinen pääosin Business Finlandin
rahoittama tutkimusprojekti, mihin yrityspartnereina kuuluvat
Ruukki Construction, Samesor, SSAB Europe, Tikkurila
sekä Piristeel ja Weckman Steel. Kahdella viimeksi
mainitulla on hankkeessa myös luottamukselliset tutkimus-
ja kehitysprojektit. Julkinen hanke tähtää fossiilisten raaka
aineiden käytön vähentämiseen rakennusteollisuuden
ohutlevytuotteissa. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ratkaisuista,
joiden avulla biopohjaisten maalien käyttöä erilaisissa
ohutlevytuotteissa voidaan laajentaa. Tutkimuksessa
huomioidaan ohutlevytuotteiden valmistusprosessin sekä
elinkaaren asettamat vaatimukset maalin ominaisuuksille.
Kokeiltavana teknologiana hyödynnetään mikrokiteistä
selluloosaa sisältäviä maalikomponentteja, jotka on tuotettu
Aalto-yliopiston AaltoCell™ -prosessilla. Prosessilla
tuotetun selluloosan käyttömahdollisuuksia tutkitaan nyt
ensimmäistä kertaa maaleissa. Tutkimusmenetelminä käytetään
hankeen aikana kehitettyjä menetelmiä esimerkiksi
mekaanisten ominaisuuksien, kulumiskestävyyden ja puhdistettavuuden
ja likaantumisen testaamiseksi. Tutkimukset
alkoivat joulukuussa 2018 ja on suunniteltu päättyvän loppuvuodesta
2020. Steel Forum -yhteisö odottaa mielenkiinnolla
millaisia havaintoja hankkeessa tehdään.
Päivän viimeinen esitys ennen yritysvierailuja kuultiin
Ari Saastamoiselta Tampereen yliopistolta. Arin esitys aiheenaan
”Teräskehitys yliopistoissa – mikrorakenteen ja
ominaisuuksien väliset korrelaatiot” vastasi kysymykseen
miksi terästä kannattaa edelleen tutkia. Ilmeisesti emme
edelleenkään tunne terästen ominaisuuksia täydellisesti,
vaikka teräksen valmistuksen historia on pitkä. Uusia avauksia
tarvitaan muun muassa vastaamaan haasteisiin energiatehokkuuden
parantamisen rintamalla. On nimittäin arvioitu,
että teräksen käyttö tulee kasvamaan 1,5-kertaiseksi
vuoteen 2050 mennessä. Ottaen huomioon väestömäärän
kasvu, tämä merkitsee sitä, että myös teräksen osalta tulee
vastata haasteeseen energiatehokkuuden parantamiseksi.
Materiaalin ominaisuuksien kehityksen näkökulmasta energiatehokkuutta
voidaan parantaa kehittämällä samanaikaisesti
lujia ja sitkeitä eli hyvin muovattavia teräslajeja. Arin
vastikään Oulun yliopistossa valmistunut väitöskirja vastasi
näihin haasteisiin suorakarkaistujen päästettyjen terästen
osalta. Hän osoitti, että teräksen valmistusreitti lämpökäsittelyineen
on mahdollista optimoida kemiallisen koostumuksen
kanssa martensiittis-bainiittista mikrorakennetta
hyödyntämällä. Optimointi johtaa 960 MPa lujuusluokan
teräksen lujuuden, venymän ja särmättävyyden parempaan
yhdistelmään aikaisempiin konsepteihin verrattuna. Väitöskirjan
tuloksena saatiin uutta tietoa, miten kehittyneiden ultralujien
terästen mikrorakenne voidaan räätälöidä kuumavalssausparametreja
ja lämpökäsittelyä hyödyntämällä.
Lounaan jälkeen aloitettiin siirtyminen yritysvierailuille,
joista ensimmäinen oli Janavalo Oy:n Tervakosken yk-
34 • OHUTLEVY 1/2021 www.ohutlevy.com
/www.ohutlevy.com
