nan vaikutusta voimien ja maksimivenymien kehitykseen.
700 ja 900 MPa:n teräksillä pitkittäin särmätessä tarvittava
voima oli 0 – 7 % suurempi ja maksimivenymät 9 – 57 %
suurempia. 1100 MPa:n laadulla valssaussuunnalla ei havaittu
merkittävää vaikutusta, joskin voimat olivat 2 – 5 %
suurempia poikittaisessa suunnassa. Mielenkiintoista tuloksissa
oli se, että valssaussuunnan vaikutukset voimiin ja venymiin
eivät korreloineet laisinkaan toistensa kanssa.
Painimen säteen vaikutus venymäjakaumiin oli selkeä.
Suuremmalla painimella venymä jakautui laajemmalle alueelle,
kuten nähdään kuvan 6b maksimivenymän kehityksestä
sekä kuvan 7 jakaumista. Painimen säteen vaikutus
tarvittavaan voimaan havaittiin hiukan monimutkaisemmaksi,
sillä se riippui painimen säteen suhteesta alatyökalun
leveyteen ja levynpaksuuteen. Pienemmillä painimilla voiman
maksimi saavutettiin jo 20° kulmassa, kun suuremmilla
painimilla ja paksummilla levyillä mitattu voima jatkoi
kasvuaan kokeen loppua kohden (kuva 6a). Painimen säteen
ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan maksimivoimaan,
kun se oli alle seitsemäsosa alatyökalun leveydestä.
Alatyökalun leveyden havaittiin vaikuttavan voimaan
jopa odotettua enemmän. 12 mm painimella ja 6 mm levynpaksuudella
maksimivoima kasvoi jopa 80 %, kun alatyökalun
leveyttä pienennettiin 110 millimetristä 70 millimetriin.
Venymäjakaumiin alatyökalun leveydellä ei havaittu olevan
merkittävää vaikutusta. Myös särmäysnopeuden vaikutusta
testattiin 1 mm/s ja 10 mm/s nopeuksilla. Nopeuden muutoksen
ei havaittu vaikuttavan voimiin tai venymiin millään
tavalla.
Yksi mielenkiintoinen havainto mitatuista venymäjakaumista
oli, että jakaumien pinta-alat (kuva 7) näyttävät
pysyvän suurin piirtein vakiona painimen säteestä, materiaalista
ja särmäyksen suunnasta riippumatta. Pinta-alaan näyttää
vaikuttavan vain levyn paksuus ja särmäyskulma. Tätä
yritettiin diplomityössä selittää särmäyksen geometriaan ja
kaarevuuteen liittyvällä matematiikalla. Se, kuinka hyvin
tuo selitys onnistui, jääköön lukijoiden arvioitavaksi.
Lähteet
Pokka A.-P. 2020. Effect of bending parameters on bending forces and surface
strains in air bending of ultra-high strength steels. Diplomityö. Oulun yliopisto
Pokka A.-P., Arola A.-M., Kaijalainen A., Kesti,V., & Larkiola,J. 2021. Strain distribution
during air bending of ultra-high strength steels. ESAFORM 2021. Liege, Belgia.
www.lautex.com
METALLISET ALAKATOT
KAIKKIIN TILOIHIN
www.ohutlevy.com OHUTLEVY 1/2021 • 19
/www.lautex.com
/www.ohutlevy.com
