4/2019 Moodi 9
kiksi rajat ylittävissä elintarvike-ja vesivälitteisissä
epidemioissa, ECDC myös tarjoaa kokogenomisekvensoinnin
(WGS) palveluja jäsenmaille,
mitkä tehdään ulkoistetussa laboratoriossa,
ja tekee koordinoidusti genomitietoon
perustuvaa molekyyliepidemiologista analytiikkaa.
ECDC:n yksi keskeinen toiminta-alue on
koulutustoiminta. ECDC järjestää kenttäepidemiologista
ja kansanterveysmikrobiologista
koulutusta (etenkin 2-vuotiset EPIET/
EUPHEM-koulutusvirat) ja tukee tämän
alueen koulutusohjelmia jäsenmaissa. Toiminnan
tavoitteena on muodostaa yhtenäinen
infektiotautien seurantaa ja torjuntaa toteuttavien
asiantuntijoiden verkosto jäsenmaihin.
Ohjelmasta on valmistunut useita suomalaisia
asiantuntijoita, jotka ovat töissä muun muassa
THL:ssä, yliopistoissa, yrityksissä tai kansainvälisissä
kansanterveysorganisaatiossa.
Tuhkarokkojen
sammutus-esimerkki yhteistyöstä
Tuhkarokko on viime vuonna puhuttanut
meillä ja Euroopassa. Ja aivan syystä. Valitettavasti
Euroopassa todettiin viime vuonna lähes
12 500 tuhkarokkotapausta. Tänä vuonna
tapauksia on ollut syyskuun loppuun mennessä
jo yli 12 000 ja epidemia jatkuu edelleen.
Monet maat kuten Britannia ovat jo menettäneet
WHO:n aiemmin myöntämän tuhkarokon
eliminaatiostatuksen. Euroopan maiden
lisäksi tuhkarokkoa esiintyy laajasti ympäri
maailmaa, mukaan lukien monissa suomalaisten
suosimissa matkailumaissa kuten Thaimaassa
(6).
ECDC:n tuottama tilannekuva Euroopan
ja maailman tuhkarokkotilanteesta muodostaa
tärkeän tietopohjan, kun THL arvioi
suomalaisten matkailijoiden riskiä saada tuhkarokkotartunta
ja sen pohjalta rokotussuosituksia.
Ja kun jossain niin sanotusti ”palaa”
niin se näkyy myös meillä. Vuonna 2017 italiainen
nuori toi mukanaan tuhkarokon kesäleirille
mikä johti yhteensä viiteen varmistettuun
jatkotartuntaan (7). Leirillä oli altistuneita
useista eri maista, joista monet olivat jo
palanneet kotimaihinsa. Vuonna 2018 laajemman
epidemian riski oli todellinen kun matkalta
saatu tuhkarokko todettiin Pohjanmaalla,
alhaisen rokotuskattavuuden alueella. Sattumoisin
tätä skenaariota varten oli myös muutama
kuukausi ennen harjoiteltu. Simulaatioharjoitukset
ovatkin olennainen osa THL:n
valmiuden ylläpitoa ja ECDC tukee vahvasti
tätä toimintaa muun muassa järjestämällä harjoituksia
ja tuottamalla harjoitusohjeistusta
jäsenmaille.
Etenkin vuoden 2017 rypään osalta kansainvälinen
ulottuvuus ja yhteistyö ECDC:n
ja sitä kautta muiden jäsenmaiden kautta oli
oleellista. Kansainvälisen yhteistyön merkitys
korostuu kun lähdetään jäljittämään tuhkarokolle
altistuneita lennoilla tai joskus myös laivoilla.
Kuva 2. Esimerkki tuhkarokkotilanteiden kansainvälisestä ulottuvuudesta.
Lennoilla matkustajia on usein ympäri
maailmaa ja jos altistumisen todennäköisyys
on ilmeinen, THL on varhaisvaroituskanavien
kautta yhteydessä muihin maihin heidän kansalaistensa
osalta. Kansainvälisen yhteistyön
avulla on voitu todentaa useita maita koskettavia
tartuntaketjuja lentoihin ja lentokentille
(8). Kanavien kautta jaetaan myös tarkempia
virustyypitystietoja, mikä on oleellista epidemiaselvityksen
ja operatiivisen tutkimuksen
kannalta.
Vaikka risteilyalusten suhteen altistuneiden
jäljitystä harvoin pystytään rajaamaan, tiedottaminen
viestimien kautta saattaa olla tilannekohtaisesti
tarpeen. Kun THL sai tiedon tartuttavasta
tuhkarokkotapauksesta Ruotsin laivalla,
yhteistyössä laivayhtiön kanssa päätettiin
tiedottamisesta. Risteilymatkustajien tiedot
jälleen kerran korostivat kuinka kansainvälistä
tartuntatautien torjunta voi olla. Matkustajia
oli yli 30 maasta ja huonolla tuurilla
vailla suojaa olevia altistuneita, ja edelleen tartuttavia,
olisi ollut nopeasti ympäri maailmaa
(kuva 2). Tällä kertaa THL:n tietoon ei tullut
jatkotartuntoja mutta laajemmat tartuntaketjut
risteilylaivoilla ovat hyvin mahdollisia.
Vuonna 2014 Italian terveysviranomaiset selvittivät
lähes 30 tapauksen tuhkarokkoryvästä
Välimeren risteilyllä mikä luokiteltiin rajat
ylittäväksi terveysuhkatilanteeksi (9).
Lopuksi
Euroopan meneillään oleva tuhkarokkoepidemia
tulee ajan myötä rauhoittumaan, mutta
tilanne toistuu tulevaisuudessa, jos juurisyy eli
liian matala rokotuskattavuus pysyy samana.
Tässäkin asiassa kansainvälinen yhteistyö, tiedonvaihto
haasteista ja eri ratkaisumalleista on
tärkeää. Infektioepidemiologian vahva kansainvälinen
ulottuvuus korostaa riittäviä valmiuksia
seurantaan, torjuntaan ja kansainväliseen
tiedonvaihtoon liittyen kaikkien EU
maiden osalta. Vanhat uhat nostavat ajoittain
päätään ja uusia uhkia ilmaantuu mutta
niiden vastustamiseen käytössä olevat resurssit
ovat kaikissa maissa rajallisia. Epidemioiden
tarkka ennustaminen on hankalaa ja tärkeintä
onkin keskittää resurssit epidemioiden
nopeaan tunnistamiseen ja torjumiseen
ennen kuin ne leviävät. ECDC:n rooli tieteellisenä
neuvonantajana, yhteistyön koordinaattorina,
toimintojen kuten esimerkiksi ajantasaisen
epidemiatiedustelun (epidemic intelligence)
ja riskinarvioiden tuottajana, on keskeistä.
THL:n ja ECDC:n yhteistyö jatkuu
tiiviinä myös tulevaisuudessa uusien ja vanhojen
haasteiden parissa. THL osallistuu vahvalla
panoksella EU:n tutkimus ja yhteistoimintahankkeiden
kautta ( Joint Action,
Horizon 2020) rajat ylittävien terveysuhkien
torjumiseen, aina rokotuskattavuudeen vahvistamisesta
modernien seurantatyökalujen
kehittämiseen. Näissä hankkeissa ECDC on
tärkeä kumppani, minkä toimintaa hankkeet
suoraan tukevat.
KIRJALLISUUSVIITTEET
1. Bedford J. A new twenty-first century science for effective
epidemic response.Nature,130–136, 2019.
2. World Health Organization. Global Preparedness Monitoring
Board. A world at risk: annual report on global preparedness
for health emergencies.Licence: CC BY-NC-SA 3.0
IGO, Geneva 2019.
3. Tartuntatautilaki 1227/2016. Online 2016. https://www.
finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227.
4. Tasavallan presidentin asetus 51/2007. Online 2007.
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/
2007/20070051.
5. Euroopan Unionin verkkosivu. Online 2019. https://europa.
eu/european-union/about-eu/agencies/ecdc_fi.
6. European Centre for Disease Prevention and Control.
Monthly measles and rubella monitoring reports. Online
2019. https://www.ecdc.europa.eu/en/rubella/
surveillance-and-disease-data/monthly-measles-rubella
monitoring-reports.
7. Seppälä E, Zöldi V, Vuorinen S et al. A cluster of measles
linked to an imported case, Finland, 2017. Eurosurveillance
22: 33, 2017.
8. Jost M, Luzi D, Metzler S et al. Measles associated with
international travel in the region of the Americas, Australia
and Europe, 2001–2013: A systematic review. Travel
Medicine and Infectious Disease, 13: 10-18, 2015.
9. Lanini S, Capobianchi MR, Puro V et al. Measles outbreak
on a cruise ship in the western Mediterranean, February
2014, preliminary report.Eurosurveillance 19: 10, 2014.
/www
/www
/