YLEINEN
Vieritutkimuksiin keskittyvä
verkkokoulutus edistää
työntekijöiden osaamista ja johtaa
parempaan potilasturvallisuuteen
PÄIVI BURAKOFF
Koulutuspäällikkö, Labquality
Päivi Burakoff toimii Labquality Oy:ssä koulutuspäällikkönä
18 Moodi 4/2019
vastuualueenaan koulutusten,
kuten vieritutkimuspassien, sekä koulutustapahtumien
kehittäminen ja myynti. Päivi valmistui
marraskuussa 2019 Sosiaali- ja terveysalan palvelujen
johtamisen tutkinto-ohjelmasta (YAMK)
Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja
terveysalan koulutusyksiköstä. Hänen opinnäytetyönsä
aiheena oli ”Vieritutkimus-verkkokoulutuksen
vaikutus osallistuneiden työntekijöiden
Losaamiseen: Case Vieritutkimuspassi”. abquality Oy on kehittänyt vieritutkimuksia
työssään tekevien terveydenhuollon
työntekijöiden osaamisen
tueksi vieritutkimusverkkokoulutuksen
nimeltä Vieritutkimuspassi.
Verkkokoulutuksen tarkoitus on antaa
työntekijälle hyvät ja tarpeenmukaiset edellytykset
toimia laadukkaasti tehdessään vieritutkimuksia.
Koulutuksen sisällä on valittavissa
useita eri verkkokursseja. Vieritutkimuspassin
suorittanut henkilö saa todistuksen,
jolla hän voi osoittaa osaavansa vieritestin
preanalytiikan, analytiikan ja postanalytiikan
osuudet esimerkiksi CRP, EKG tai spirometria
tutkimusten osalta. Vieritutkimuspassi-
verkkokursseilla käydään läpi muun muassa
potilaan ohjaus, näytteenotto ja laadunvarmistus.
Verkkokurssi sisältää teorian, kertauskysymykset
ja lopputentin.
Tutkimuksen lähtökohdat ja taustaa
Vuonna 2017 Suomen terveydenhuollon
menot olivat 20,6 miljardia euroa, josta julkisen
puolen laboratorio ja kuvantamisen osuuden
arvioitiin olevan noin 1 miljardia euroa
(THL; Mäkäräinen – Kauppinen 2017:5).
Perusterveydenhuollon puolella terveyskeskuksissa
vierianalytiikan osuus kokonaisananalytiikan
määrästä oli noin 20-30% (Tolppanen
– Liikanen 2012:15).
Vieritutkimus on kliininen laboratoriotutkimus,
joita tehdään laboratorion ulkopuolella
lähellä potilasta. Vieritutkimuksia
tekee pääsääntöisesti perusterveydenhuollon
puolella muut kuin laboratorioalan koulutuksen
käyneet terveydenhuollon ammattilaiset.
Riippuen lähteestä on arvioitu, että
noin 50-70% virheistä tapahtuu ennen näytteen
analysointivaihetta esimerkiksi potilaan
tai näytteen tunnistuksessa. Näiden preanalyyttisten
virheiden kustannusten arvioidaan
olevan terveydenhuollolle jopa 10 miljoonaa
euroa. Yhteiskunnallisesti kyse on merkittävästä
asiasta, sillä virheet lisäävät kustannuksia
ja heikentävät potilasturvallisuutta. (Hoitosuositus
2015.)
Laboratorioiden keskittämisen suuriin
keskuslaboratorioihin ja muun terveydenhuollon
rakenteellisten muutosten vuoksi,
vieritestilaitteet yleistyvät laboratorioiden
ulkopuolella. Vieritutkimuksilla tavoitellaan
muun muassa nopeampaa potilaan läpivirtausta,
hoidon ohjausta sekä potilaan tilan
arviointia. Vieritutkimusten perusteella voidaan
esimerkiksi arvioida, kotiutetaanko
potilas vai lähetetäänkö hänet jatkohoitoon
erikoissairaanhoidon puolelle. Vieritutkimusten
avulla ei kuitenkaan tehdä sairauden tai
taudin diagnosointia, pois lukien mikrobiologiset
vieritestit. Vieritutkimusten tulisi aina
perustua lääketieteelliseen tarpeeseen. (Linko
ym. 2009: 291.)
Laadukkaan vieritutkimuksen edellytyksenä
on koulutettu hoitohenkilöstö. Henkilöstöllä
tulee olla riittävä perehdytys ja asianmukaiset
laitteet. Työntekijöillä tulee myös
olla ymmärrys tutkimuksen käyttötarkoituksesta
ja laadunvarmistuksen tärkeydestä
(Vieritestisuositus 2018). Haasteena on juuri
ymmärrys mihin preanalyyttiset virheet voivat
johtaa. Tämä on ymmärrettävää, kun katsotaan
muiden kuin laboratoriohoitajien
opintomääriä koskien näytteenottoa ja laboratoriotutkimuksia.
Bioanalyytikon tutkinnon
laajuus on 210 op, josta näytteenottoa on
noin 10-12 op (Tehy 2017). Yksi opintopiste
(op) vastaa noin 27 h opiskelua. Sairaanhoitajilla
näytteenottoa ja vierianalytiikan opintoja
on keskimäärin 27 h eli yhden opistopisteen
verran. Lähihoitajilla vastaavasti näytteenottoa
ja vierianalytiikkaa vain muutama
tunti. Tähän tietoon pohjautuen työpaikalla
tapahtuva perehdytys sekä lisä- ja täydennyskoulutus
on ensiarvoisen tärkeää.
STM:n periaatepäätöksen mukaan työnantajan
tulisi tarjota henkilöstölle vuosittain
keskimäärin 3 – 10 päivää täydennyskoulutusta
peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta
ja toimenkuvan muuttumisesta
riippuen (STM). Terveydenhuollon ammattihenkilöitä
koskevan lain mukaan työnantajan
on luotava edellytykset koulutukseen
osallistumiselle. (L1994/559). Vain mahdollistamalla
jatkuvan lisä- ja täydennyskoulutus
prosessin voidaan ylläpitää laatua ja potilasturvallisuutta
riittävän hyvällä tasolla.
Vieritutkimuspassiverkkokoulutuksella
on vaikutusta
työntekijän osaamiseen
Labquality Oy tarjoaa täydennyskoulutuksena
vieritutkimusten verkkokoulutusta sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työssään
tekevät vieritutkimuksia. Verkkokurssin
avulla voidaan todentaa työntekijän osaaminen.
Kuva 1. Kirkpatrickin mallin neljä tasoa