EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ
Eurooppalainen tartuntatautien
seurannan ja torjunnan
yhteistyö-case tuhkarokko
Tartuntatautien kansallinen ja kansainvälinen seuranta ja
torjunta edellyttää hyvin toimivaa yli rajojen menevää yhteistyötä,
mikä korostuu esimerkiksi Euroopan tuhkarokkoepidemian aikana
JUSSI SANE
johtava asiantuntija, FT, infektioepidemiologian dosentti
Infektiotautien torjunta ja rokotukset-yksikkö,
Terveysturvallisuus-osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen
8 Moodi 4/2019
(ECDC) ja Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) yhteistyö on jatkuvaa ja
näkyy nopeassa terveysuhkatilanteiden
tiedonvaihdossa, seuranta-ja tutkimustyössä
ja koulutustoiminnassa
Taustaa
Tartuntataudit eivät näytä eikä niiltä kysytä
passia. Ihmisten, eläinten ja tavaroiden liikkuvuuden
merkittävä lisääntyminen, kanssakäymisen
tiivistyminen kuten myös ilmaston
ja elinympäristön muutokset muokkaavat olosuhteita,
missä tartuntatautien merkitys globaalisti
taas kasvaa (1). Taudit ovat aina liikkuneet
rajojen yli ja maailman laajuisia pandemioita
on esiintynyt jo ennen lentokoneen
keksimistä mutta nykymaailmassa leviämisen
nopeus on toista luokkaa (2). Tämä entisestään
korostaa ennaltaehkäisyä ja tapausten
nopeaa tunnistamista mikä onnistuu vain jos
perusterveydenhuolto ja toisaalta epidemiologiset
seurantajärjestelmät ja laboratoriot ovat
kunnossa. Koska epidemioilla voi olla merkittäviä
taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia,
tartuntatautien ehkäisyn ja torjunnan vahvistaminen
osana terveysturvallisuuden parantamista,
on tiedostettu myös kansalliseksi ja
kansainväliseksi turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi.
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) tehtävänä on tukea asiantuntemuksellaan
Sosiaali- ja terveysministeriötä,
sairaanhoitopiirejä, kuntia ja aluehallintovirastoja
tartuntatautien torjunnassa ja ylläpitää
tartuntatautien epidemiologisia seurantajärjestelmiä
(3). THL toimii myös Euroopan
unionin (EU) tartuntatautien epidemiologisesta
seurannasta ja tartuntatautien ilmoittamisesta
vastaavana toimivaltaisena viranomaisena
ja toimittaa seurantatietoja EU:lle
ja maailman terveysjärjestö WHO:lle. THL
ylläpitää ympärivuorokautista asiantuntijapäi-
Kuva 1. THL:n tartuntatautien ja muiden terveysuhkatilanteiden tilannekuvan muodostuminen ja viestintä.
vystystä, joka arvioi kotimaassa syntyviä uhkatilanteita,
osallistuu uhkia koskevaan kansainväliseen
viestintään sekä käynnistää tarvittaessa
viiveettä kansallisia toimia (kuva 1).
Suomea sitoo lailla ratifioitu WHO:n kansainvälinen
terveyssäännöstö (International
Health Regulations, IHR) mikä edellyttää
maita muun muassa kehittämään ja ylläpitämään
kansallisia terveysturvallisuuden kyvykkyyksiä
(core capacity) joiden avulla voidaan
ennaltaehkäistä, todeta ja torjua väestön terveyttä
vaarantavia terveysuhkia (4).
Euroopan tautienehkäisy- ja
-valvontakeskus (ECDC)
EU-lainsäädäntö ohjaa tartuntatautien seurantaa
ja torjuntaa toimintaa monin tavoin.
Seurantaa koskevia yksityiskohtaisia säädöksiä
on ollut 1990-luvulta lähtien, mitkä ovat sitoneet
jäsenmaita kehittämään järjestelmiään
yhteensopiviksi. Kaikki operatiiviset päätökset
tehdään kuitenkin jäsenmaissa. Vuonna
2013 hyväksyttiin päätös valtioiden rajat ylittävistä
vakavista terveysuhkista (1082/2013/
EU). Päätöksessä määrätään tartuntatautien
ohella myös muiden rajat ylittävien terveysuhkien
riskinarvioinnista.
Terveysuhkatilanteet kuten pernarutto bioterrorismin
välineenä Yhdysvalloissa ja yllättävä
SARS-epidemia Aasiassa 2000-luvun
alussa aikaansaivat poliittisen yhteisymmärryksen
EU-asiantuntijalaitoksen tarpeesta.
Vuonna 2005 Tukholmassa aloitti toimintansa
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus
(ECDC). ECDC tuottaa seurantatietoja
ja tieteellisiä lausuntoja 52 ilmoitettavasta
tartuntataudista ja kansanterveyteen kohdistuvista
uhista. Se käyttää omien asiantuntijoidensa
lisäksi tietolähteenään Euroopan laajuisia
tautien seurannan verkostoja ja EU-maiden
kansallisia elimiä (5).
Euroopan komissio ja ECDC ylläpitää
varhaisvaroitusjärjestelmää (Early Warning
and Response Systen, EWRS), jonka kautta
EU-maiden tartuntatautiviranomaiset ovat
yhteydessä keskenään ja WHO:hon. Järjestelmän
kautta välitetään tietoja kansainvälisesti
merkittävistä terveysuhkatilanteista, painottuen
tartuntatauteihin. Jäsenmaiden tehtävänä
on tiedottaa torjuntatoimistaan EWRS-järjestelmään,
etenkin jos on epäily, että uhkatilanne
koskee useampia EU-maita. ECDC
tekee tarpeen vaatiessa riskinarvion, koordinoi
rajat ylittävien epidemioiden selvitystyötä ja
jäsenmaiden pyytäessä apua jalkautuu kentälle.
ECDC myös koordinoi ja tukee taloudellisesti
useita kansallisista asiantuntijalaboratorioista
koostuvia laboratorioverkostoja, mitkä
tukevat ECDC:n tieteellisiä arvioita. Esimer-