KUVA: SHUTTERSTOCK
4/2019 Moodi 15
tään toiminnallisesti ja organisatorisesti. Integroidussa
diagnostiikassa samaan kokonaisuuteen
laboratorion kanssa liitetään lääketieteellinen
kuvantaminen sekä myös kliininen fysiologia
ja neurofysiologia.
Niirasen mukaan HUS on sen Diagnostiikkakeskuksellaan
pohjoismainen edelläkävijä.
Sen tulosalueista Niiranen nostaa kiinnostavimmaksi
radiologian ja patologian yhdistämisen
syöpädiagnostiikassa.
”Tämä on asia, josta on puhuttu todella pitkään,
mutta käytännössä valtavan pitkälle ei
olla päästy.”
Niiranen huomauttaa, että tietojärjestelmäkehityksessä
vielä tässä vaiheessa radiologian
ja patologian diagnostiikan integraatio on olemassa
vasta kansainvälisten huippuyliopistojen
tutkimisympäristöissä. Riittävän tutkimusnäytön
jälkeen on myös kaupallisten ratkaisuiden
vuoro. Visiot ja lupaukset ovat lähellä kliinikoiden
arkea. Niirasen mukaan parhaissa ratkaisuissa
sovelletaan tekoälyä yhdistämään
patologin ja radiologin tuottamaa lausuntotietoa
kokonaisvaltaisemmaksi vastaukseksi kliinikoiden
käyttöön.
”Tällä hetkellä potilaiden parissa työskentelevien
onkologien, kirurgien ja perusterveydenhuollon
lääkärien tehtäväksi jää yhdistää
nämä kaksi kokonaisuutta ja löytää mitä ne
yhdessä tarkoittavat.”
Laboratorioiden digitalisaatio kiihtyy
Toiminnallisten prosessien tehostumisen
ohella digitalisaatio ja sen jatkeena laskennallistuminen
edistävät analytiikan ja diagnostiikan
integraatiota. Niiranen sanoo, että kuvantamisessa
digitaaliset menetelmät ovat jo vuosikymmeniä
vanha asia tietokonetomografian
ja magneettikuvantamisen myötä. Tavallisessa
röntgenissäkin on luovuttu filmistä jo vuosia
sitten.
”Siihen nähden digitalisaatio on tullut
laboratorioihin viiveellä. Nyt digitaalipatologiaa
ollaan ottamassa käyttöön useissa yksiköissä.”
Laskennallistuminen, eli mahdollisuus
tuottaa diagnostista tietoa tietokonealgoritmeilla
korostuu sitä mukaa, kun diagnostisen
tiedon digitaalinen saatavuus ja digitaaliset
arkistot kasvavat. Samalla datamäärä kasvaa
niin suureksi, että tiedon seulomiseen tarvitaan
edistyneitä tietojenkäsittelyn ratkaisuita
ja tekoälytyyppistä teknologiaa. Molekyyligenetiikassa
tuotetaan valtavan suuria geenisekvenssien
massoja, joista laskentateholtaan jatkuvasti
kehittyvät tietokoneet saavat esille
myös uutta diagnostista tietoa.
Laskenallistuminen digitaalisten diagnostiikan
menetelmien jatkeena näkyy myös
patologiassa.
”Digitaalipatologia mahdollistaa tiettyjen
piirteiden tunnistamisen leikekuvista automaattisesti
tietokonealgoritmeilla.”
Yhteistyöllä tehoa ja säästöjä
Integroituneen diagnostiikan digitalisaatio
rakentaa myös uudenlaista infrastruktuuria.
Radiologian ja patologian yhteisen digitaalisen
kuva-arkiston käyttöönotto luo syntyessään
taloudellista ja toiminnallista skaalaetua.
Niiranen kertoo esimerkiksi, että radiologien
ja patologien on helppo tarkastella aineistoa
yhdessä, kun kuvat ovat samassa arkistossa.
”Vaikka taustalla toimivat järjestelmät voivat
olla arkkitehtuuriltaan monimutkaisia,
kaikki työ tähtää siihen, että ammattilaisten
työn integraatio ja yhteistoiminta toteutuu
parhaalla mahdollisella tavalla.”
Modernien tietojärjestelmien osaa analytiikan
ja diagnostiikan integraatiossa kirittää
myös tiukentunut in vitro –diagnostiikan
direktiivi lääkinnällisille laitteille, joihin myös
laboratoriotietojärjestelmät lukeutuvat. Sertifiointi
muuttuu merkittävästi aiempaa raskaammaksi
prosessiksi. Myös tuotteiden koko
elinkaaren ajalle tulee aiempaa tiukempia
regulatiivisia vaatimuksia. Tästä syystä myös
Mylabin vanhemmat tietojärjestelmät jäävät
pois markkinoilta ja käytöstä siirtymäajan jälkeen
toukokuussa 2022.
”Asiakkaillamme on parhaillaan käynnissä
siirtyminen uuden sukupolven My+® palveluportfolion
sovellusratkaisuihin. Yksi keskeisimmistä
tavoitteistamme siirtymisessä on
tukea integroitua analytiikkaa tiukentuvan
regulaation raameissa.”