Kuvio 3. Vieritutkimus-verkkokurssin tyytyväisyyden keskiarvo jakauma julkisessa ja
yksityisessä sektorissa työskentelevillä.
taustatekijöitä kuten palkkaus, työnantaja,
johtaminen tai vaikka lähiesimiehen asenne
verkkokoulutusta kohtaan. Näihin ei vastauksia
kyselyssä saatu.
Palautekyselyn vastauksissa kävi ilmi, että
18% oli saanut perehdytystä vain kysyttäessä
tai ei lainkaan. Kysymys kuuluu, miksi?
Jatkuva perehdytys ja perehtyminen on kaiken
lähtökohta. Vastaajista 7% (n=18) ei ollut
ikinä saanut perehdytystä. Miten on mahdollista,
että potilaan hoitoon vaikuttavia laboratoriotutkimuksia
20 Moodi 4/2019
voi tehdä henkilö, joka ei ole
lainkaan saanut perehdytystä asiaan. Opinnäytetyöntekijä
jäi myös pohtimaan henkilöitä,
jotka olivat vastanneet saaneensa perehdytyksen
työhön tullessa. Näitä henkilöitä oli 39%
(n=99) vastanneista. Kyselyssä ei kysytty työssäoloaikaa
eli ei tiedetä, onko perehdytyksestä
kulunut 6kk vai 20 vuotta.
Tutkimusten mukaan jopa 70% virheistä
tapahtuu juuri preanalytiikan vaiheessa ja on
yleisesti tekijästä johtuvaa. Henkilöillä itseluottamus
ennen verkkokoulutuksen aloitusta
oli jo yli keskiarvon eli suhteellisen korkea.
Kuten teoriaosuudessa kävi ilmi, lähi- ja
perushoitajilla peruskoulutukseen kuuluu jo
lähtökohtaisesti vähän näytteenottoon liittyvää
opetusta (noin 8h), joten on loogista, että
tyytymättömyys asioita kohtaan saattaa kummuta
jo koulusta asti. Mikäli henkilö ei tiedä
asioiden taustoja, kuten mihin kaikkeen näytteenotto
voi vaikuttaa, on vaikea ymmärtää
asioiden laajoja ulottuvuuksia. Vierianalytiikan
analyyttinen ja postanalyyttinen osuus täytyy
tehdä näkyviksi ja tieto täytyy tarjota siinä
muodossa, että henkilöt oppivat ja näkevät
mitä laajemmalla tiedolla tavoitellaan ja miksi.
Vaikka organisaatioiden toimintaa henkilöstön
osaamisen ja perehdytyksen osalta
ohjaakin lait ja asetukset, ei se vielä takaa, että
lisä- ja täydennyskoulutus toteutuisi parhaalla
mahdollisella tavalla. Työnantajan velvollisuus
on järjestää, valvoa ja seurata perehdytyksen
ja täydennyskoulutuksen toteutumista. Miten
valvonta, toteutus ja seuranta tapahtuu, on se
jokaisen organisaation itse päätettävä. Yksi
hyvä keino olisi laatia laatukäsikirja, jonne kirjataan
tarkasti tavoitteet ja menetelmät sekä
keinot, joilla ne saavutetaan. Osaamista pitää
ylläpitää, mutta myös mitata. Mittaaminen voi
olla haasteellista ja toimivaa mittaria voi olla
vaikea löytää.
“Vieritutkimuspassi verkkokoulutus
osaksi työntekijän perehdytyskorttia”
– Lisä- ja täydennyskoulutukset siirtyvät
enemmässä määrin tulevaisuudessa verkkoon.
Omaa osaamista tulee täydentää, ja osaaminen
pitää pystyä osoittamaan. Jokaisella työntekijällä
tulisi olla henkilökohtainen perehdytyskortti,
jonka mukaan henkilön osaamista pystytään
seuraamaan. Verkkokoulutuksen avulla
organisaatio pystyy ottamaan haltuun kaikki
vieritestejä tekevät henkilöt, koska maantieteellisellä
sijainnilla ei ole enää merkitystä,
toteaa opinnäytetyön tehnyt Päivi Burakoff.
Labquality Oy:n tarjoama palvelu olisikin
hyvä tapa osoittaa vieritestauksen osaamisen
laatu valtakunnallisesti. Mikäli kaikki vieritutkimuksia
tekevät terveydenhuollon ammattilaiset
sitoutettaisiin suorittamaan verkkokurssi,
sattuisi vähemmän virheitä ja potilasturvallisuus
paranisi.
LÄHTEET:
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä L28.6.1994/559
<tps://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559>.
Luettu 15.2.2019
Mäkäräinen, Hanna - Kauppinen, Ilkka 2017. Esiselvitys:
Sairaanhoidolliset tukipalvelut laboratorio ja kuvantaminen
– sote rakenteissa. Sosiaali- ja terveysministeriö 2017,
5.< http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/
10024/79286/RAP_2017_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
>. Luettu 4.5.2019
STM 2003. Terveydenhuollon täydennyskoulutus. <https://
stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/fortbildningen-inom-halso
och-sjukvarden>. Luettu 28.5.2019.
THL 2017. Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2017 < https://
thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali
ja-terveydenhuollon-resurssit/terveydenhuollon-menot
ja-rahoitus >. Luettu 30.9.2019.
Tolppanen, Marjo – Liikanen, Eeva 2012. Mitä kliininen laboratoriotoiminta
oikeastaan on? Bioanalyytikko-lehti 2. 15.
Päivi Burakoffin opinnäytetyö on luettavissa Theseus-tietokannasta
verkko-osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:-
fi:amk-209100919796 .
Kuvio 4. Osaamisen keskiarvio ennen ja jälkeen vieritutkimusverkkokoulutuksen. (n=255)
/URN:NBN:-